Ilmanvastuksen vaikutukset polkupyörällä ajossa.

Polkupyörän liikettä vastsutavat voimat syntyvät renkaiden vierintävastuksesta, ketjujen ja vaihteiden kitkasta ja pyörän rungon, pyörien ja ajajan ilmanvastuksesta. Kaksipyöräisellä pystypyörällä noin 16 km/h -nopeudesta lähtien ilmanvastus on suurin yksittäinen vastus. Nopeudella 36 km/h (10 m/s) ilmavastus on jo 80 % kaikista vastuksista. Ilmanvastuksen vähentäminen vaikuttaa ajon keveyteen ja nopeuteen enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä (esim. ajoneuvo-ajaja-yhdistelmän paino).

Noja-asentoisen kolmipyörän poikkipinta-ala (0,5...0,65 m2) saattaa olla suurempi kuin pystypyöräilijän (0,35...0,6 m2), mutta noja-asennon ansiosta ilmanvastuskerroin (muotokerroin) on selvästi pienempi. Ilmanvastuksen eron huomaa alamäessä: kaksi- ja kolmipyöräinen nojapyörä vierii ohi pystypyörästä, jos kumpikaan ei polje. Myös tasamaalla vastatuuleen nojapyörä kulkee selvästi kevyem
min.

Katetun nojapyörän ilmanvastus saadaan
vielä huomattavasti pienemmäksi,
parhaimmillaan alle 10 %:iin
pystypyöräilijän ilmanvastuksesta.