Di Olavi H Koskinen : - ILMASTOTALKOISSA SUOMI ON JO TEHNYT OSANSA RAAKAPUUN MAANTIEKULJETUSTEN OSALTA:

Share |
30.11.2018 13:21


 
Johdanto
 
Vielä 1960-luvulla  Suomi oli ”jälkijunassa” tavaraliikenteen kuljetussektorilla. Suurin sallittu yhdistelmämassa oli 32 … 35 tonnia, joka saavutettiin 3-akselisella vetoautolla ja 2-akselisella perävaunulla. Samaan aikaoan Keski-Euroopan maissa se oli 40 tonnia, mikä perustui siihen, että siellä suurin sallittu yksittäisakselimassa oli 10 tonnia ja telille sallittiin 16 tonnia. Suomessa vastaavat arvot olivat 8 tonnia ja 13 tonnia. Keskustelua akselimassojen korottamisesta käytiin vuosikausia, ja vihdoin vuonna 1975 yksittäisakselimassa nostettiin 10 tonniin ja telimassa 16 tonniin. Tällöin Suomessa tyypillinen 3-akselisen kuorma-auton ja 2-akselisen varsinaisen perävaunun kokonaismassaksi sallittiin 42 tonnia.
 
Tämän jälkeen kehitys onkin sitten ollut verraten ripeää. Suomi ei enää ollut mikään kehitysmaa kuljetussektorilla. Uusi kääntyvyyssääntö aiheutti kolmannen akselin tarpeen varsinaisissa perävaunuissa, ja tuon akselin laahaaminen mukana ilman kokonaismassan korotusta olisi ollut järjetöntä. Niinpä yhdistelmämassa korotettiin 48 tonniin. jo 1980-luvun alkupuolella.
 
Perävaunuihin alkoi vähitellen tulla myös neljäs akseli. Niinpä vuonna 1987 päätettiin, että vuonna 1990 suurin yhdistelmämassa korotetaan 56 tonniin ja talvella maan jäätyneeUnä ollessa sallitaan 60 tonnia. Vuonna  1993 yhdistelmämassa 60 tonnia hyväksyttiin vakioksi.
 
Tämän jälkeen yhdistelmämassaa korotettiin vielä kerran, ja se tapahtui vuonna 2013. Yhdistelmämassaksi tuli 76 tonnia, mikä edellytti lisäksi, että yhdistelmässä on vähintään yhdeksän akselia ja vähintään 65 % perävaunun massasta kohdistuu paripyöräakseleille. Tämä massa on toistaiseksi maksimi normaaleille yhdistelmille.
 
Lisäksi on myönnetty määräaikaisia kokeilulupia tätäkin suuremmille massoille. Kysymyksessä ovat  HCTyhdistelmät (High Capacity Transportation), joka pääasiallisesti ovat 3-nivelisiä ja niissä on yleensä kaksi perävaunua. Suurimmat yhdistelmämassat näille ovat hieman yli 100 tonnia.
 
Tämän jakson aikana EU:n sisällä on hieman korotettu eräiden yksittäisakselien ja akseliryhmien massoja (esim. vetävä akseli 11.5 tonnia ja kaksiakselinen teli 18 tonnia tai harmonisella tai ilmajousituksella varustettuna 19 tonnia), mutta yhdistelmämassat ovat pysyneet samalla tasolla. Muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta EU:n sisäinen (Manner-Eurooppa) taso on 40 tonnia.
 
Yhdistelmämassojen korotus on Suomessa varsin tehokkaasti hyödyttänyt kuljetuksia, ja erityisesti raakapuukuljetuksia. Uudet massat on aina varsin nopeasti otettu käyttöön; kuormakoot ovat suurentuneet, mutta ajomatkat luonnollisesti vastaavasti vähentyneet. Tämähän tarkoittaa käytännössä polttoainemäärän huomattavaa vähenemistä. Sen sijaan muu Eurooppa muutamaa harvaa maata lukuun ottamatta on ”polkenut paikaallaan”. Polttoainemäärä vaikuttaa suoraviivaisesti hiilidioksidimäärään. Yksi kilogramma polttoainetta tuottaa 3.15 kg hiilidioksidia.   
 
Tässä esityksessä tarkastellaan, miten paljon Suomessa harjoitettu kuljetuspolitiikka on jo nyt vähentänyt hiilidioksidia, kun vertailu tehdä muun Euroopan kuljetuspolitiikkaan. 
 
Tarkasteltavat tapaukset
 
Vuonna 1984 liikenneministeriö yhdessä Metsäteho Oy:n kanssa suoritti käytännön mittauksia raakapuukuljetuksissa Pohjois-Karjalassa. Reittejä oli neljä, joista pisin oli n. 100 km Liperin Leppälahdesta Uimaharjun sahalle. Reitti käsitti erilaisia tietyyppejä metsäautotiestä pääteihin ja kaikkia siltä väliltä. Reittien geometria mitattiin lisäksi erikseen, jolloin saatiin tien kuvaus mm. simulointia varten. Paitsi polttoaineenkulutus myös nopeusprofiili mitattiin yhden hertsin taajuudella eli yhden sekunnin aikavälillä. Näin saatiin tyypillinen ajosykli, jossa näkyivät reitin taajamien aiheuttamat häiriöt, mutta myös mahdollinen muu liikenne. Tiedot kerättiin samalla tavalla myös toisessa ajosuunnassa Uimaharjusta Leppälahteen, mutta silloin tietenkin ilman kuormaa.
 
Tuon ajan ajoneuvot olivat tekniikaltaan hieman erilaisia kuin tämän päivän, eikä sen vuoksi ole mielekästä tarkastella niitä tuloksia, joita silloin saatiin näistä mittauksista. Sen sijaan kuitenkin ajot tällä reitillä voidaan kuitenkin tehdä uudelleen käyttämällä simulointia ja siinä tämän päivän ajoneuvojen teknisiä ominaisuuksia. Lähtökohtana on tämän päivän 40 tonnin yhdistelmä, joka on tyypillinen ”euro-rekka” sekä sen lisäksi tarkasteluun otetaan kaikki ne muut tyyppiajoneuvot, joiden kautta Suomessa on edetty nykytilanteeseen. Näin saadaan käsitys siitä, kuinka paljon missäkin vaiheessa on jo talkootyötä tehty ilmaston hyväksi.
 
Tarkasteltavat tyyppiajoneuvot ovat seuraavat:
 
NoKokonaismassaOma massa Hyötykuorma   Moottoriteho                                                         t                       t                       t                       kW 
1     40                    16                     24                     368                                          250                    18                          32                     368    
3     60                    19                     41                     412 
4    76                    22                     54                     456 
5    90                    28                     62                     537 
6  100                    28                     72                     537
 
Simuloinnit on tehty kahdella tavalla. Toisessa ovat mukana mahdolliset häiriöt, mutta toisessa liikettä rajoittaa vain tien geometria.
 
Tulokset
 
Polttoaineenkulutusta ja keskinopeutta kuvaavat tiedot on esitetty taulukoissa 1 – 6 ja polttoaineenkulutuksen muutokset suhteellisina taulukoissa 7 ja 8 verrattuina ”EU-Euroopan” vastaaviin arvoihin. Taulukossa 7 ovat mukana sellaiset liikenteen häiriöt, jotka aikoinaan mittauksissa havaittiin, ja taulukossa 8 on tilanne, missä muutoin ajetaan vapaasti, mutta luonnollisesti topografia asettaa omat rajoituksensa.
 
Johtopäätökset
 
Puutavarakuljetuksissa on aina mukana ajoa kuormaamattomana, mikä seikka on otettava huomioon ja on tarkasteltava polttoaineenkulutusta molemmissa ajosuunnissa. Jos tavoitteena on 40 %:n vähennys polttoaineessa ja sen kautta hiilidioksidissa, voidaan todeta, että tämä talkootyö on tehty, kun on siirrytty 76 tonnin kokonaismassaan (taulukko 7 -41.0 %). Taulukko 8 osoittaa myös sen, että mitä sujuvammaksi liikenne saadaan, sitä suuremmaksi tämä vähenemä tulee (taulukko 8 -43.4 %).
 
 
 TAULUKKO 1 LEPPÄLAHTI-UIMAHARJU
KOKONAISMASSA 40000 kg TAARA 16000 kg KUORMA 2400O0 kg     #    
MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS            
kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0    
40000     79.90     51.11      2.1295     1    
40000     64.44     53.40      2.2250
UIMAHARJU-LEPPÄLAHTI                       
TAARA 16000 kg KUORMA 0 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     16000     80.01     38.83      ***     1     16000     66.87     39.96      *** MOLEMMAT SUUNNAT KOKONAISMASSA 40000 kg TAARA 16000 kg KUORMA 24000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     28000     79.95     44.97      3.7472     1     28000     65.64     46.68      3.8899
 
TAULUKKO 2 LEPPÄLAHTI-UIMAHARJU KOKONAISMASSA 50000 kg TAARA 18000 kg KUORMA 32000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     50000     79.43     55.00      1.7187     1     50000     63.82     58.59      1.8310 UIMAHARJU-LEPPÄLAHTI                        TAARA 18000 kg KUORMA 0 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     18000     80.01     39.73      ***     1     18000     66.82     41.15      *** MOLEMMAT SUUNNAT KOKONAISMASSA 50000 kg TAARA 18000 kg KUORMA 32000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     34000     79.72     47.36      2.9602     1     34000     65.29     49.87      3.1168
 
TAULUKKO 3 LEPPÄLAHTI-UIMAHARJU KOKONAISMASSA 60000 kg TAARA 19000 kg KUORMA 41000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     60000     79.26     60.81      1.4831     1     60000     63.36     65.78      1.6044 UIMAHARJU-LEPPÄLAHTI                        TAARA 19000 kg KUORMA 0 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     19000     80.02     41.26      ***     1     19000     66.65     42.94      *** MOLEMMAT SUUNNAT KOKONAISMASSA 60000 kg TAARA 19000 kg KUORMA 41000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     39500     79.64     51.03      2.4894     1     39500     64.96     54.36      2.6517
 
 
 
 
 
TAULUKKO 4 LEPPÄLAHTI-UIMAHARJU KOKONAISMASSA 76000 kg TAARA 22000 kg KUORMA 54000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     76000     78.94     70.73      1.3097     1     76000     63.08     77.93      1.4432 UIMAHARJU-LEPPÄLAHTI                        TAARA 22000 kg KUORMA 0 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     22000     80.03     43.86      ***     1     22000     66.83     46.07      *** MOLEMMAT SUUNNAT KOKONAISMASSA MASS 76000 kg TAARA 22000 kg KUORMA 54000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     49000     79.48     57.29      2.1219     1     49000     64.90     62.00      2.2964
 
TAULUKKO 5 LEPPÄLAHTI-UIMAHARJU KOKONAISMASSA 90000 kg TAARA 28000 kg KUORMA 62000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     90000     79.01     79.69      1.2853     1     90000     63.04     88.75      1.4315 UIMAHARJU-LEPPÄLAHTI                        TAARA 28000 kg KUORMA 0 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     28000     80.05     47.92      ***     1     28000     66.79     51.26      *** MOLEMMAT SUUNNAT KOKONAISMASSA 90000 kg TAARA 28000 kg KUORMA 62000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     59000     79.53     63.80      2.0582     1     59000     64.86     70.00      2.2582
 
TAULUKKO 6 LEPPÄLAHTI-UIMAHARJU KOKONAISMASSA 100000 kg TAARA 28000 kg KUORMA 72000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0    100000     78.60     84.24      1.1701     1    100000     62.50     94.63      1.3144 UIMAHARJU-LEPPÄLAHTI                           TAARA 28000 kg KUORMA 0 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     28000     80.05     47.92      ***     1     28000     66.79     51.26      *** MOLEMMAT SUUNNAT KOKONAISMASSA 100000 kg TAARA 28000 kg KUORMA 72000 kg     #     MASSA     NOPEUS   POLTTOAINEENKULUTUS             kg      km/h     l/100 km   l/100 tkm     0     64000     79.32     66.08      1.8355     1     64000     64.57     72.94      2.0262
  
 
TAULUKKO 7 HÄIRIÖT MUKANA POLTTOAINEENKULUTUKSEN MUUTOS
 
 AJONEUVO  KOKONAIS-  KUORMATUNA    MOLEMMAT            MASSA         AJO        SUUNNAT     #        t            %             %     1        40           0.0           0.0     2        50         -17.7         -19.9     3        60         -27.9         -31.8     4        76         -35.1         -41.0     5        90         -35.7         -41.9     6       100         -40.9         -47.9
 
TAULUKKO 8 HÄIRIÖT POISTETTU  POLTTOAINEENKULUTUKSEN MUUTOS
 
 AJONEUVO  KOKONAIS-  KUORMATTUNA   MOLEMMAT            MASSA         AJO        SUUNNAT     #        t            %             %     1        40           0.0           0.0     2        50         -19.3         -21.0     3        60         -30.4         -33.6     4        76         -38.5         -43.4     5        90         -39.6         -45.1     6       100         -45.1         -51.0
09.12.2018 10:10Terminator XXL aero - nyt kolme lujuusluokkaa.
08.12.2018 8:58Terminator XXL aerosarja täydentyy nyt tukkipankkomallilla -Terminator XXL 10.9 aerolla.
04.12.2018 23:22TOTUUS 4 : - Puutavarapankkojen pintakäsittelyissä on suuria eroja.
04.12.2018 8:00Suomi 101 Itsenäisyyspäivän pankkotarjous.
30.11.2018 13:21Di Olavi H Koskinen : - ILMASTOTALKOISSA SUOMI ON JO TEHNYT OSANSA RAAKAPUUN MAANTIEKULJETUSTEN OSALTA:
29.11.2018 15:56Markkinoitten tehokkain ja turvallisin pankkomallisto on myös valikoimiltaan selvästi pankkomarkkinoitten kattavin.
23.11.2018 11:10TOTUUS 3. Puutavarapankkojen aerodynaamisissa ominaisuuksia järkyttäviä eroja.
20.11.2018 9:00TOTUUS 2. - Kitka on osa kuormansidontaa. Alumiinipankkojen kitka on lähes olematon.
18.11.2018 20:49TOTUUS 1. - Puutavarayhdistelmän alumiinilla keventäminen on 70- 80 lukujen historiaa.
14.11.2018Raakapuun nippusidonnan ohjeistuksessa selviä puutteita.

Siirry arkistoon »