2.Paino - "Pankkokevennystä Alukarikasta Terminatoreihin ja TimberMaxeihin- kymmenien vuosien ja kymmenien pankkomallien kautta".

Ensimmäiset metalliset pankot kehitin ja toin markkinoille kesällä 1976 - nyt liki 45 vuotta sitten.

Ensimmäinen  pankkomallini oli metalliltaan alumiininen Alukarikka. Alukarikka oli "outo lintu"  tuon ajan teräspankkojen 100%:sesti hallitsemilla pankkomarkkinoilla. Materiaalinsa ohella outoutta toi laukaistavien pankkojen käyttäjille Alukarikkojen tolpat, jotka olivat kiinteästi pultattuja pankkorungon päitten holkkeihin.
- Pankko keveni 160 kilosta 90 kiloon. 

Alukarikoitten kolmas , ja rahan ohella terveellisin mukanaan tuoma pankkomaailman muutos oli käyttöturvallisuus.



Alukarikka olivat pankkomaailman ensimmäinen pankkomalli, joka teki tolppien- ja  karhuketjujen irroittelun täysin tarpeettomiksi. Samalla poistui tarpeettomana vaarallinen , ja tarprrttomaksi tullut kuorman päälle kiipeily . sekä etuseinien tikasrakenteet.

Rautatiemiehetkin olivat pankkojensa ohella samojen ongelmien edessä, mutta ongelmat ratkaistiin teräksellä.

Raakapuuvaunuissakin oli käytössö monen eri tyypin laukaistavia teräspankkoja. Kun olin alumiinipankot tuonut autoihin, halusivat ratamiehet semmoiset myös junavaunuihin - mutta toisin kävi. Junavaunupankoiksi tehtiin täysin kiinteätolppaiset ultralujasta teräksestä  ja tolpiltaan kiinteiksi hitsatut "rautatiepankot" . - Samalla syntyi ensikosketus "Terminatortekniikkaan" pankkojen materiaalien, muotokielen ja 100% liukuestepintojen kautta , sekä teräspankkojen yllättävänkin suuriin kevennysmahdollisuuksiin. 

Suomen Metsäteollisuus puuttui peliimme vaatien laukaistavien pankkojen "selän pesua".  Pankkoturvallisuuden parantaminen oli kehitysryhmällä ensisijainen vaade.

Laukaistavat pankot, ja niitten karhuketjutoiminnot olivat vieneet "miestä monta".ja vakavia tapaturmia tuli niputuksissa ja ketjukiristyksissä tuolloin  lähes päivittäin. Lähdimme tuohon #pakkotyöhön" Tehdaspuun "suostuttelemana", ja onnistuimme siinä lopulta vähintäänkin erittäin hyvin.
Onnistuimme tekemään Exten pankkomaallistolle "täystyrmäyksen" , ja pudottamaan tuolloin huippusuositun Exte 54-2 pankkomalliston markkinaosuuden 80 prosentista alle 10 prosenttiin - tämä ajamalla kaksilla rattailla, jotka olivat Alukarikka ja laukaistavien pankkojen täydellinen "turvaluokitusmuutos". - Laukaistavien pankkojemme koko pankkorakenne keveni 20 prosentilla ja sen käsiteltävä tolppa reippaasti yli 30 prosentilla.

Pakkotyö ei ole koskaan lopullista , eikä se ollut meillekkään. Laukaistavien pankkojen selänpesutyö toi meille "kiinteäpankkomiehille" uusia ystäviä ja rankasti ammattitaitoa.



Laukaistavissa pankkomalleissa kehitettiin pankkojen ohella kuormansidontaa , laukaisutekniikkaa ja pankkojen sekä laukaistavan tolpan keveyttä. Nämä kaikki muutokset veivät pankkojen käyttäjäystävällisyyttä kohti kertaluokkia turvallisempaa kenttätyöskentelyä. - Samalla saimme kehityskylvyn vaihtoehtomateriaalien mahdollisuuksista  puutavarayhdistelmien varustetekniikasta. Pakkotyö oli silmienavaus "tuolloiseen "alumiinisokeuteemme".

Terminatortekniikka on saanut "kehitysapua" yli kolmenkymmenen kehittämäni pankkomallin kautta. Yksi parhaista on ollut nykytekniikan edelläkävija rautatievaunupankko 1980- luvulta.

Tautatievaunupankko lähti keventämisestä ja kuormansidonnan ja lastauksen  tapaturmavaaran minimoinnista. Pankkorakenteen paino onnistuttiin saamaan alumiinirakenteisten pankkopainojen. Samalla kehitettiin todetun vaarallisen kuorman nippusidonnan ominaisuuksia kahtaalta- liukuestepinnoin ja sidosmäärää minimoimalla.

Rautatiepankossa kehittyi myöskin nippukoko ja pankkojen kiinteät asemapaikat. 



Rautatiepankkojen lastauspinta-ala maksimoitiin "tunnelisäännön" asettamien mittarajojen mukaisesti maksimikokoonsa. Lisäksi pankkorungon korkeus minimoitiin purkukonevaatimusten alarajalle sekä tolppamuoto ja mitat optimoitiin opastistaulujen ja ohjauslaitteitten rajoitusten sallimien mittojen mukaisesti. - Nippukoko kehitettiin puutavarayhdistelmän kuormakoon mukaisesti, periaatteella " paukku ja pupu".

Rautatiepankkojen turvallisuuskehitys toi oheistuotteena pankkojen käytön vaivattomuuden.



Tuon aikakauden pankkokäsittely oli totuttua ja jokatuntista. Pankkojen tolppien nosteluun oli totuttu, karhuketjukiipeilyt ja kuormanpäällä hyppelyt olivat osa jokapäiväistä työskentelyä tapaturma-alttiuksineen. Yksi suuri uudistus oli pankkojen siirtelyn tarpeettomaksi tekeminen. - Siinäkin onnistuttiin , mutta vasta vuosikymmenten työn kautta.

Entinen mahdoton muuttuu nykypäivän normaaliksi ja asennuspaikkanormiksi..



Pankkojen siirtelyyn oli totuttu sekä metsäkoneissa, autoissa, että myöskin junavaunuissa. Siirtelyä aiheuttivat oletus purkukenekourien mittavaatimuksista, mutta ennen kaikkea se, että pankot oli siittetty , tai tyhjänäajon aikana siirtyneen väärään paikkaa. - Ratkaisuksi kehittui purkukonetietoisuuden mukaan "lukitut" junavaunupankkojen paikat.

Jos se toimii yhdessä paikassa, niin miksei myös toisessa ja kolmannessa.



Kun kerran raakapuuvaunujen pankkojako toimii ylikiireisessä junapurussa, ja kaikilla purkukoneilla , niin miksi se sama pankkojako ei toimisi metsäkoneissa ja raakapuuyhdistelmissä samalla tavalla, samalla katkontamitoituksella ,sekä täysin samoille purkukoneille tarjottuna.

Pankkosiirtelysouvvi on tulevaisuuden historiaa ,- myös autokalustossa. "Kehitys kehittyy".



Kehitimme pikakiinnikkeitä outojen yhdistelmäpankkojen siirtelyn apuvälineiksi. Pikakiinnitykset tuli myös junapankkojen varusteiksi, mutta siirtelyn äärettömän hankala toimintamalli hankaline junan ja vaunuletkojen kiertoineen vaati uusiutumista, ja laiskuus voitti lopulta, mutta aluksi vasta junavaunupankoissa. Nyt sama helppous on siirrettävissä myöskin metsäkoneitten jälkeen , jopa puutavara-autoihin ja perävaunuihin. - Tämänkin "kyisen pellon" tulemme kyntämään , jo tällä  vuosikymmenellä yhdessä raakapuun kuljetusalan ammattilaisten (= RUUTIUKKOJEN ) kanssa.

Heikki Jokela 050 4129 024