Luke ja Lapin AMK testaavat koirien hyödyntämistä metsätuhojen havainnoimisessa

Lahottajasienet, kuten kuusenjuurikääpä, ja ruostesieniin kuuluva tervasroso, aiheuttavat laajoja tuhoja metsissämme. Kuusenjuurikääpä on pahin kuusien lahottaja maassamme, ja yhdessä männynjuurikäävän kanssa se aiheuttaa noin 50 miljoonan euron vuotuiset menetykset.

Juurikäävän on ennustettu leviävän entistä pohjoisemmaksi ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tervasroso on yleistynyt 2000-luvulla etenkin nuorissa männiköissä. Pohjois- Ruotsissa tauti on aiheuttanut tuhoa usean sadan tuhannen hehtaarin alalla. ”Pahimmassa tapauksessa nuoria tervasroson vaivaamia metsiköitä on jouduttu uudistamaan ennen aikojaan”, kertoo Luken erikoistutkija Juha Kaitera. Varhaisten muutosten havaitseminen metsien terveydentilassa edellyttää runsaasti maastohavainnointia, jota ei voida toteuttaa ilman riittäviä resursseja.

Koirien avulla voitaisiin helpottaa sienten tartuttamien puiden löytämistä varhaisessa vaiheessa, jolloin yksittäisten tartunnan saaneiden puiden löytäminen antaisi mahdollisuuden ryhtyä toimenpiteisiin taudin leviämisen rajoittamiseksi. ”Koirien koulutus metsätuhojen aikaiselle tunnistamiselle on mahdollista, mutta vielä ei koirien käyttöä isojen metsäkuvioiden kartoittamiseen tai lahottaja- ja ruostesienten tunnistamiseen maastossa ole testattu,” hankkeen projektipäällikkö, Luken erikoistutkija Kari Mäkitalo sanoo. Tutkimusta ja tietoa soveltuvasta menetelmistä ja koulutustavasta tarvitaan, jotta voidaan todentaa, onko koirien käytölle edellytyksiä metsätuhojen tunnistamisessa laajemminkin.

Koirien hajutyöskentelyä testataan maastossa

Hankkeen hajukoulutukseen valitaan 10 koirakkoa. Pilotointiin osallistuvat koirat koulutetaan tunnistamaan juurikääpä- ja tervasrososienet laboratorio- ja maastonäytteistä sekä etsimään ja ilmaisemaan tuhot maastossa. Tautien tunnistamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet sekä luotettavuus koirien hajutunnistukseen testataan koulutusympäristössä ja maastokoealoilla.

”Toiminta saattaisi myös mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen hajukoulutetuille koirakoille tai metsänomistajille mahdollisuuden käyttää omia koiriaan metsänhoitotöissä”, toteaa koirien koulutusta hankkeessa koordinoiva agrologi Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulusta. Hankkeessa kehitetään myös mallia eri toimijoiden väliselle yhteistyölle.

Aikainen tunnistaminen tärkeää jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa

Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen yleistyessä juurikääpätartuntojen aikainen tunnistaminen on entistä tärkeämpää. Kuusivaltaisissa metsiköissä, joissa peitteisyys säilytetään puusukupolvesta toiseen, juurikääpäsienille tarjoutuu rajattomat leviämismahdollisuudet. Jatkuvapeitteisen metsän kasvatuksessa puulajin vaihto ei ole mahdollista, ja juurikäävän torjunta perustuu lähes yksinomaan ennakointiin. ”Tähän varhaiseen havainnointiin uskomme Nose4Wood -hankkeen antavan entistä parempia työkaluja,” Luken erikoistutkija Tuula Piri sanoo.

Tervasroson tunnistaminen nuorissa männiköissä etenkin taudin aikaisessa itiöintivaiheessa edesauttaisi torjuntatoimenpiteiden kohdistamista metsikköön jo varhain. Tautipesäkkeiden löytäminen pintakasvillisuudesta edesauttaisi myös taudin torjuntaa ja diagnostiikkaa.

Nose4Wood-hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Euroopan aluekehitysrahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020, A77327).