Kohti parempaa korjuujälkeä harvennuksilla

07.06.2023 0.07

karha1.jpg

Suomen metsäkeskuksen mukaan monia harvennusleimikoita on hakattu liian harvaksi viime vuosina. Korjuujäljen mittaaminen ja seuranta reaaliaikaisesti tukisivat hakkuukoneenkuljettajaa jäävän puuston määrän ja harvennusvoimakkuuden hallinnassa. Korjuujäljen näkyväksi tekeminen jokaiselta puunkorjuutyömaalta auttaisi meitä merkittävästi korjuujäljen laadun parantamisessa.

(kuva yllä: Hyvää korjuujälkeä on ilo katsella niin metsänomistajan kuin puunkorjuun tehneen koneenkuljettajankin.)

Suomen metsäkeskuksen mukaan monia harvennusleimikoita on hakattu liian harvaksi viime vuosina. Korjuujäljen mittaaminen ja seuranta reaaliaikaisesti tukisivat hakkuukoneenkuljettajaa jäävän puuston määrän ja harvennusvoimakkuuden hallinnassa. Korjuujäljen näkyväksi tekeminen jokaiselta puunkorjuutyömaalta auttaisi meitä merkittävästi korjuujäljen laadun parantamisessa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Suomessa tehdään hakkuita vuosittain yli 700 000 hehtaarilla, josta harvennushakkuiden osuus on runsas kaksi kolmasosaa. Harvennushakkuissa poistettavan rungon suhteellisen pieni koko (dm3/ runko) samoin kuin matala hak- kuukertymä (m3/ha, m3/leimikko) nostavat korjuukustannuksia. Metsätehon tilastojen mukaan vuonna 2021 korjuukustannukset ensiharvennuksilla olivat keskimäärin 17,5 €/m3 ja myöhemmillä harvennuksilla 14,0 €/m3. Vastaavasti päätehakkuilla korjuukustannukset olivat 8,5 €/m3. 

Korjuujälki sakannut 

Viime vuosina on uutisoitu haasteista harvennusten korjuujäljen hallinnassa. Suomen metsäkeskuksen tekemien korjuujälki-inventointien mukaan kolmena viime vuotena metsänhoitosuositusten mukaisesti eli hyvin korjattujen harvennusleimikoiden osuus on ollut metsäkeskuksen tarkastamista työmaista 15-19 prosenttia. 

Vastaavasti virheellisesti eli huonosti korjattujen harvennusleimikoiden osuus on ollut 19-26 prosenttia. Eli virheellisesti kor- jattuja harvennusleimikoita on ollut enemmän kuin hyvin korjattuja. Harvennustyömaiden, jotka on luokiteltu huomautettaviksi, osuus on ollut puolestaan 59-63 prosenttia. Sanomattakin on selvää, että harvennusleimikoiden korjuujälki pitää pystyä nostamaan sille tasolle että valtaosa maassamme tehdyistä harvennustyömaista on korjuujäljeltään luokiteltavissa hyviksi. 

karha4.jpg

(kuva: Suomen metsäkeskuksen tekemissä harvennusten korjuujäljen inventoinneissa merkittävin syy huomautettavaan korjuujälkeen on ollut viime vuosina hakkuu alle suositusten tai lakirajojen.)

Liian voimakkaat harvennukset taustalla

Suomen metsäkeskus tekee harvennushakkuiden korjuujäljen tarkastusmittauksia noin tuhannella hehtaarilla vuosittain. Metsäkeskuksen mukaan korjuujälki on sakannut erityisesti jäävän puuston määrän suhteen; toisin sanoen monet harvennusleimikot on hakattu liian harvaksi. Syyksi on osin nostettu korjuujäljen inventointimenetelmän muutos eli siirtyminen koealapohjaisesta jäävän puuston mittaamisesta droneilla tehtävään koko puunkorjuutyömaan totaalimittaamiseen. 

Liian voimakkaiden ensiharvennusten taustalla on joissakin tapauksissa se, että korjuussa pyritään maksimoimaan hehtaarikohtainen hakkuukertymä, jotta hankintakustannukset pystyttäisiin pitämään siedettävällä tasolla. Monesti ensiharvennus myös mennään tekemään, vaikkei leimikko ole lainkaan korjuukelpoinen eli lähtöpuusto on suhteellisen harva sekä pienirunkoinen ja/tai hakkuukertymä normaalilla alaharvennuksella on matala, vain 20-30 m3/hehtaari. 

karha2.jpg

(kuva: Ponssen lanseeraama harvennusavustin-tuotekonsepti. Harvennusavustimessa tiedon hakkuukoneen ympärillä olevasta puustosta tuottaa Ouster-laserkeilain, joka on asennettu hakkuukoneen ohjaamon eteen.)

Työkalut korjuujäljen parantamiseen

Mitä on tehtävissä? Seuraavassa on listattuna kuusi rohtoa, joilla voidaan parantaa korjuujälkeä sekä myös kannattavuutta erityisesti ensiharvennuksilla:

1. Hyvä taimikonhoito

Taimikon varhaishoito perkauksineen ja harvennuksineen on tehtävä ajallaan ja riittävän voimakkaana. Näin metsänomistaja voi varmistaa, että ensiharvennusikään mennessä kasvatettava puusto on varttunut riittävään järeyteen, leimikossa on riittävä lähtötiheys ja tuleva hakkuukertymä on vähintään 40-50 m3/ha.

2. Ennakkoraivaus jos tarve

Tiheä alikasvos tutkitusti haittaa hakkuutyötä normaalissa alaharvennuksessa. On myös tutkimusnäyttöä, että tiheä ja runsas alikasvospuusto heikentävät korjuujälkeä ensiharvennusleimikossa. Tämän vuoksi, jos alikasvos on ensiharvennuksella tiheää, se on ennakkoraivattava pois siltä osin, kun se haittaa korjuuta.  

3. Ei hakkuuta, jos ei hakattavaa

Jos lähtöpuuston tiheys on alhainen ensiharvennuksella, on syytä tehdä päätös, ettei hakkuuta tehdä nyt, vaan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä, jolloin on jotain hakattavaa. Kun lähdetään hakkaamaan harvaa ja osin aukkoista ensiharvennusta, on vaarana, että korjuun jälkeen ensiharvennusleimikko on suositus- tai jopa lakirajojen alle hakattu. 

4. Asenne kuntoon

On myös erinomaisen tärkeää, että läpi koko hankintaketjun pyritään hyvään laatuun ja ollaan ylpeitä, kun hakkuilla tehdään huippulaatua. Kun asenne laadun tekemiseen ja vaatimiseen on kunnossa, laatua pukkaa tulemaan. 

5. Kaluston valinta

Mikäli mahdollista ensiharvennuksille on syytä ohjata kes- kiraskasta puunkorjuukalustoa, ei raskasta päätehakkuukalustoa. Päätehakkuukalustolla puuta ei saada ensiharvennuksilla sen enempää tienvarteen. Monesti käytännön syistä puukaupan vierekkäin olevat harvennus- ja päätehakkuukuviot hakataan samalla konekalustolla ja samoilla konesiirroilla. Tämä vaikeuttaa optimaalisten puunkorjuukonevalintojen tekemistä metsäkoneyrityksissä.  

6. Korjuujäljen näkyväksi tekeminen

Sanonta ”Sitä, mitä mittaat ja seuraat, saat” pitää paikkansa myös ensiharvennuksilla. Nykyisin korjuujäljen reaaliaikainen mittaaminen ei ole käytössä, koska sitä ei ole vielä saatavilla puunkorjuukoneisiin. Korjuujäljen mittaaminen ja seuranta reaaliaikaisesti tukisivat hakkuukoneenkuljettajaa esimerkiksi jäävän puuston määrän ja harvennusvoimakkuuden hallinnassa sekä ajouravälin ja ajouran leveyden kontrolloinnissa. Samalla sensorijärjestelmällä pystyttäisiin tuottamaan myös metsänomistajalle harvennusleimikon korjuujäljestä laaturaportti. 

Korjuujäljen näkyväksi tekeminen jokaiselta puunkorjuutyömaalta auttaisi meitä merkittävästi korjuujäljen laadun parantamisessa. Suomen metsäkeskuksen pinta-alallisesti suhteellisen pienellä nykyisellä tarkastusvolyymilla saadaan aikaiseksi vain läpileikkaus korjuujäljestä harvennuksilla, kun harvennushakkuita Suomessa tehdään yhteensä yli puoli miljoonaa hehtaaria vuosittain. 

karha3.jpg

(kuva: Reaaliaikainen näkymä hakkuukoneenkuljettajalle Ponsse-harvennusavustin-tuotekonseptissa: a) harmaan eri sävyillä ajourat ja puomin ulottuma ja väliin jäävä musta alue edustaa aluetta, johon puomilla ei ole voinut ylettää, b) ajouravälin osoitin (23,5 m), c) kaadetut puut (eli kannon paikat) harmaina pisteinä, d) pystyssä olevat/pystyyn jääneet puut vihreinä pisteinä ja e) tihentymät punaisella. Lähde: Ponsse Oyj)

Yhdessä tekemällä onnistumme

Uskomme vahvasti, että yhdessä tekemällä saamme korjuujäljen paremmalle tasolle kuin mitä se nykyisin on. Tähän tarvitaan kaikkia - niin metsänomistajia, koneenkuljettajia, koneyrittäjiä, puunhankkijoita, kone- ja laitevalmistajia, tutkijoita, viranomaisia kuin mediaakin. 

Mikäli harvennuksia tehdään huonolla korjuujäljellä tai niitä ei tehdä lainkaan heikon korjuujäljen pelossa, seuraa siitä merkittäviä kasvutappioita ja yli 100 miljoonan m3:n vuosikasvut voidaan unohtaa tulevina vuosina maassamme.    

Artikkeli: Kalle Kärhä, Johannes Pohjala, Ville Kankare, Itä-Suomen yliopisto & Juha Hyyppä, Paikkatietokeskus

13.07.2024KATSO TÄSTÄ 12.7. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset sekä purku- ja kierrätysalan asiaa
28.06.2024 13.00LUE TÄSTÄ! Kesän jättikokoinen Metsäalan Ammattilehti on ilmestynyt
13.07.2024 18.00Ford Capri palaa sähköistyneenä markkinoille 30 vuoden tauon jälkeen
13.07.2024 17.00Me kehitämme itseämme, ja tuotteitamme 100%:sesti muovittomaksi kannolta tehdasprosesseihin.
13.07.2024 15.00Olemme tietoisia siitä, että muovituotteet lähtevät raakapuun korjuu-, ja kuljetusketjusta kymmenessä vuodessa.
13.07.2024 13.00Lujat, ja ultralujat teräkset kuumasinkittynä ovat ehdotomia perusmateriaaleja puutavara-autovarusteissa.
13.07.2024 12.00Riikosen pojat kopioivat luvatta ketjupuikkarimme, mutta myös kehittivät sitä.
13.07.2024 11.00Kuumasinkityksellä on 20 vuoden pinnoitetakuu
13.07.2024 10.00Muovin syöttöä kourissa, metsäkoneissa, sekä junavaunuissa hillitsee "kertamaalaus". ??!!??
13.07.2024 9.00Pankkojen pinnoitekkin on osa tuottavuutta ja turvallisuutta: -Kuumasinkitys on ehdottomasti paras, kestävin, ja turvallisin teräksisten pankkojen pinnoitusmenetelmä.

Siirry arkistoon »