Uittokuljetusketjun kustannusrakenne eri vaiheiden osalta on keskimäärin seuraava:
- alkukuljetus tienvarsivarastosta uittopaikalle n. 30 %
- uittopaikan terminaalikustannus n. 25 %
- uittopaikan ylläpitokustannus
- nippusidekustannus
- trukkipurku
- hinauslautan teko
- hinaus n. 25 %
- tehdasvastaanotto n. 20 %
Uiton kilpailuedut
Uiton kilpailukykyä puoltavat seuraavat tekijät:
- Uittaen kulkee suuret volyymit: lautassa voi olla 5 000 – 25 000 m³ puutavaraa.
- Uitto on yksi kilpailevista kuljetusmuodoista, ja kilpailu on aina kustannuksia hillitsevää.
- Uitto toimii samalla puskurivarastona eikä varastointi aiheuta lisäkustannuksia.
- Uitto toimii kuljetusten tasoittaja: Hinaus joustaa maakuljetusten ja tehtaan tarpeen mukaan.
- Hinauksessa ja vesivarastossa puutavara säilyy kosteana, jolloin puun laatu säilyy. Pinnan yläpuolella olevia nipunosia kastellaan tarvittaessa.
- Veteenajo mahdollistaa tienvarsivarastojen nopean tyhjentämisen metsätuholain mukaisesti.
- Pieni energiankulutus suoriteyksikköä kohden = Pienet polttoainepäästöt (65% pienemmät CO2-ekv.-päästöt kuin autokuljetuksissa tonnikilometriä kohden).
- Vesitie ei kulu eikä vaadi raskaita investointi- tai ylläpitotoimenpiteitä muiden kuljetusmuotojen tapaan.
- Uitto mahdollistaa raskaan maantieliikenteen (puutavaran autokuljetus) siirtämistä vesiteille vähentäen osaltaan teiden kulumista ja ruuhkautuvan maantieliikenteen onnettomuusriskiä.
Kilpailukykyä heikentävät tekijät
Uiton kilpailykykyä heikentävät seuraavat tekijät:
- Uitto on osavuotista (uittokausi on 6 – 7 kk).
- Pitkään vedessä oleviin puihin saattaa tulla väri- ja laatumuutoksia, jotka puusepän laatuisessa sahapuussa ovat selkeä haitta.
- Haitat muille vesistön käyttäjille (verkkovahingot sekä roskat, melu ja vedenlaatu pudotuslaitureiden lähistöllä).
- Lautoista karanneet puut ja uppotukit saattavat aiheuttaa venevahinkoja.
- Tehtaiden sijainti luo rajoitteita uitolle.
- Ensiharvennuspuu ei sovellu uittoon heikon kelluvuutensa vuoksi.
Uiton haasteet
Uiton kuten muidenkin kaukokuljetusten tarve lähtee tuotantolaitosten raaka-ainetilauksista. Tuotantolaitokset käyttävät tiettyjä määriä tiettyjä puutavaralajeja tiettyihin aikoihin. Raakapuu pyritään ottamaan käyttöön mahdollisimman tuoreena ja suoraan kuljetuksesta ilman varastointia, sillä varastointi vaatii työtä, sitoo pääomaa ja heikentää puun laatua.
Tuotannon vaatimukset asettavat haasteita myös uitolle, ja uitto on vastannut näihin haasteisiin kehittämällä toimintaansa:
- Puut ajetaan veteen ja hinataan tehtaille aikataulutetusti käyttötarpeen mukaan.
- Puiden veteenajoa voidaan aikaistaa nopeuttamalla jäiden lähtöä erilaisten apumenetelmien ja -välineiden kuten virrankehittimien ja paineilman avulla. Ajamalla puut (esim. sorvitukit) veteen jo maalis-huhtikuussa varastointiaika maalla lyhenee ja riski puiden kuivumisesta poistuu. Hinaukset em. puiden osalta voidaan aloittaa välittömästi jäiden lähdön jälkeen, ja näin voidaan uittopuuta toimittaa tehtaille jo toukokuun aikana.