Sinkitys

Sinkitys on pinnoitusmenetelmä, jolla teräs suojataan korroosiolta. Sinkki on terästä epäjalompi ja suojaa näin terästä katodisesti (”uhrautuva anodi”). Ilmastorasituksessa sinkkipinnoitteen pintaan muodostuu ilman hapen vaikutuksesta nopeasti hyvin ohut ZnO-kalvo. Sinkkioksidi muuttuu ilman kosteuden vaikutuksesta sinkkihydroksidiksi, Zn(OH)2, joka muuttuu edelleen ilman hiilidioksidin vaikutuksesta emäksiseksi sinkkikarbonaatiksi (”patina”). Kerros on tiivis, hyvin kiinnittynyt, melkein liukenematon veteen, ja antaa sinkkipinnoitteelle hyvän suojan.

Sinkitysmenetelmiä on useita. Eniten käytetty sinkitysmenetelmä on kuumasinkitys, jossa pinnoitettava teräs upotetaan sulaan sinkkiin. Kuumasinkitys voidaan tehdä joko teräsohutlevyjen jatkuvatoimisella kuumasinkityslinjalla tai kappaletavarasinkityksenä. Jatkuvatoimisella kuumasinkityksellä aikaansaadaan erittäin muovattavia teräsohutlevyjä. Kappaletavarasinkityksessä puolestaan saavutetaan korkeita sinkkipinnoitepaksuuksia (60-160 µm). Kappaletavarasinkityksellä voidaan sinkitä myös erilaisia teräsrakenteita. 



Muita sinkitysmenetelmiä ovat sähkösinkitys, ruiskusinkitys, mekaaninen sinkitys sekä sherardisointi. Sinkkipölymaalausta (maali sisältää hienojakoista sinkkijauhetta) voidaan käyttää mm. hitsauskohtien sekä sinkityssä pinnassa isompien vaurioiden suojaukseen. Tästä menetelmästä käytetään myös nimitystä kylmägalvanointi.

Sinkitykseen liittyviä artikkeleita