WWF:n kysely: Metsänomistajille tarjotaan edelleen avohakkuita, luontoystävällisemmät vaihtoehdot jäävät paitsioon15.09.2023 11:00
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun metsälaki muuttui ja jatkuvasta kasvatuksesta tuli sallittua. Silti jatkuvaa kasvatusta tarjotaan metsänhoidon vaihtoehdoksi vain alle kolmannekselle metsänomistajista, selviää WWF:n kyselystä. Suomessa avohakataan vuosittain noin 100 000 hehtaaria metsiä. Seuraukset ovat karut, sillä avohakkuut ja hakkuisiin liittyvät metsänhoidon toimenpiteet ovat suurin syy metsässä elävien lajien ahdinkoon ja uhanalaistumiseen. Metsissämme elää tällä hetkellä jopa 833 uhanalaista lajia. Vaikka avohakkuiden haitat tunnetaan, ne ovat yhä vallitseva käytäntö suomalaisessa metsänhoidossa. WWF:n tänään julkaisemasta kyselytutkimuksesta selviää, ettei metsänomistajille edelleenkään kerrota riittävästi vaihtoehdoista avohakkuille. Esimerkiksi metsän pysyvään peitteisyyteen perustuva metsän jatkuva kasvatus olisi luonnon kannalta parempi ja taloudellisesti kilpailukykyinen tapa hoitaa metsiä. WWF:n Kantar Agrilla teettämän kyselyn mukaan metsän jatkuvaa kasvatusta oli esitelty ainoastaan kolmasosalle (31 %) metsänomistajista. Neuvontaa saaneiden osuus ei ole kasvanut neljässä vuodessa, jolloin WWF viimeksi selvitti asiaa. Tulos oli sama jo kuusi vuotta sitten, jolloin kysely toteutettiin ensimmäisen kerran. ”Luontoa paremmin huomioiviin metsänhoitokeinoihin on hankalaa siirtyä, jos vaihtoehtoja ei tunneta. Siksi on ehdottoman tärkeää, että metsäalan ammattilaiset kertovat metsänomistajille monipuolisesti metsänhoidon ja suojelun vaihtoehdoista”, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen. Kyselyssä selvisi, että metsäneuvontaa tarjoava ammattilainen ei ollut kysynyt lähes puolelta (48 %) vastanneista, minkälaisia tavoitteita ja päämääriä heillä on metsiensä suhteen. Kyselyssä metsäalan ammattilaisilla tarkoitetaan esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiä, Metsäkeskusta, metsäteollisuusyrityksiä ja metsäpalveluyrityksiä. ”Tämän pitäisi olla ihan ensimmäinen kysymys. Jos metsänomistajalle on esimerkiksi tärkeää ylläpitää metsässään luontoarvoja tai virkistäytymismahdollisuuksia, hänelle tulisi antaa kattavasti tietoa siitä, miten tämän voi toteuttaa”, Suominen sanoo. Suomessa on 600 000 yksityistä metsänomistajaa, jotka voisivat auttaa uhanalaisia lajeja tai esimerkiksi turvata vesistöjä metsätalouden kuormitukselta omissa metsissään. Metsänomistajien ei kuitenkaan pidä olla ainoita, joilta odotetaan toimia metsäluonnon turvaamiseksi: myös metsäteollisuuden ja metsäalan rahoittajien on otettava vastuuta. Lisäksi metsäneuvonnan on Suomisen mukaan kiireesti uudistuttava ja monipuolistuttava, sillä se vaikuttaa suuresti siihen, miten Suomen yksityismetsiä käsitellään. “On tärkeää miettiä kannustimia, joilla motivoidaan metsäammattilaiset kehittämään palveluaan. Toisaalta tarvitaan myös rahoitusta toimenpiteiden konkreettiseen toteuttamiseen.” Suomen maapinta-alasta valtaosa on talousmetsää, joten metsät ja niiden käyttö ratkaisevat pitkälti, saadaanko luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtymään Suomessa. “Siksi jatkuvaa kasvatusta ja muita luontoarvoja säilyttäviä toimia on tuotava entistä vahvemmin neuvonnassa esiin”, Suominen toteaa. WWF teetti kyselytutkimuksen elokuussa Kantar Agrilla. Kyselyssä kartoitettiin, minkälaista neuvontaa metsänomistajat kokevat saaneensa metsäalan ammattilaisilta. Kyselyyn vastasi 782 metsänomistajaa. Kyselytutkimuksen virhemarginaali on 3,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. WWF:n julkaisu: Metsänhoitoa ilman avohakkuita – |
