Suomen paperiteollisuus on osa Suomen metsäteollisuutta,
joka on ollut Suomen vientiteollisuuden kärkeä koko itsenäisen
Suomen ajan.

Suomen paperiteollisuus sai alkunsa 1600-luvulla, mutta alan
varsinainen kasvu alkoi vasta 1860-luvulla, kun Venäjän 
keisarin määräämät talouspoliittiset muutokset ja esimerkiksi
kanavat ja rautatiet vapauttivat Suomen yrittäjyyttä ja taloutta.

Itsenäisyyden alussa paperi, selluloosa ja puu toivat Suomelle
ulkomaanvaluuttaa, jolla toteutettiin kone- ja laiteinvestointeja
ja tehtiin teknologiansiirtoa Suomeen. Toisen maailmansodan
 jälkeen paperiteollisuuden merkitys kasvoi ja ala monipuolistui suomalaisen paperikoneita valmistavan teollisuuden noustessa
kutistuvasta aseteollisuudesta. Paperin ja sellun myynti
ulkomaille ohjasi Suomen markan kurssia, toisin sanoen
kilpailukykyä ylläpidettiin devalvaatioilla, markka-ajan loppuun.

Paperiteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle pieneni
selvästi 2000-luvun alkuvuosikymmenellä. Paperiteollisuuden
arvonlisäyksen osuus koko BKT:sta supistui runsaaseen
kolmannekseen vuosina 1998–2009, etenkin 2006−2009,
kun talous taantui ja paperin kysyntä heikkeni jyrkästi.
Sen jälkeen pakkausmateriaalien kysyntä kompensoi jossain
määrin painopaperin vähentyvää kysyntää. Tuotantomäärien
lasku on kuitenkin jatkunut koko 2010-luvun, ja vuonna 2020
Suomessa tuotettiin 4,5 miljoonaa tonnia paperia, eli saman
verran kuin 1980-luvun alkupuolella.

-Vuonna 2018 Suomen paperi-, kartonki- ja sellutehtaat
työllistivät noin 19 000 henkilöä.

Suomen paperiteollisuuden historia

Käsipaperitehtaat

Suomen ensimmäinen paperikone aloitti toimintansa
Thomasbölessä lähellä Tammisaarta 1667. Se oli
käsipaperikone. Paperikoneen omisti piispa 
Johan Gezelius vanhempi. Tuotannosta vastaavana
paperimestarina toimi Uppsalan paperitehtaalta palkattu
Bertil Obenher. Tehdas toimi vuoteen 1713.

Ensimmäinen kaupallinen paperitehdas Suomeen perustettiin
1764 Turun lähelle Järvenojan kylään. Vuoteen 1770
mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja se valmisti
painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta
käärepaperia.
Vuonna 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille.

Paperikonepaperitehtaat

Suomen ensimmäinen tasoviirapaperikone eli fourdrinier 
asennettiin vuonna 1842 Tampereelle J. C. Frenckellin tehtaalle.
Vuoteen 1918 saakka tehdas käytti raaka-aineenaan lumppuja 
ja toimi alkuperäisellä paikallaan vuoteen 1929, minkä
jälkeen osa tehtaan koneista siirrettiin Porin paperitehtaalle.

Puuta alettiin käyttää paperin raaka-aineena 1860–1870-luvuilla.
 Silloinperustettiin Karjalan Hounijoelle (1859), Tampereelle 
(1866), Mänttään (1868), Anjalankoskelle (1872), Jyväskylään 
(1872), Verlaan (1872), Kuusankoskelle (1872), Kymitehtaalle 
(1872) ja Voikkaalle (1896) paperitehtaat, jotka käyttivät
puukuitua. Euroopan suurin sanomalehtipaperikone asennettiin
1921 A. Ahlströmin tehtaalle Varkauteen.

Metsäteollisuus joutui 1980-luvulta alkaen historiansa suurimpaan
murrokseen. Kysynnän heikkeneminen, Kiinan nousu suureksi
markkina-alueeksi ja selluloosan uudet tuotantotavat ovat
haastaneet yrityksiä rajusti. Painopaperin kysyntä on 2000-luvulla
nopeasti vähentynyt ja uutta kysyntää on syntynyt pakkaus -
materiaaleihin. Yritykset ovat yrittäneet selvitä tehtaiden
sulkemisten, uusien liiketoiminta-alueiden etsimisen tai
kannattavuuden supistamisen avulla. Parhaiten selvinneet
yritykset suuntautuivat jo varhaisessa vaiheessa pakkaus-
materiaalien tuotantoon.
-Kansainvälisesti katsoen suomalaisyritykset eivät ole
menestyneet muutoksessa kovinkaan hyvin.