Muovia on kaikkialla. Se on halpaa, kevyttä ja pitkäikäistä. Muovin valmistus on kasvanut viime vuosikymmeninä, ja tällä hetkellä sitä tuotetaan noin 400 miljoonaa tonnia vuodessa. YK:n ympäristökokous arvioi, että määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Mutta liian suuri osa muovista päätyy käytön jälkeen jätteeksi kaatopaikoille tai joutuu vesistöihin vahingoittaen luontoa ja ihmisten terveyttä. Muovia päätyy mikromuovina jopa ihmisten ravintoketjuun. Muovia valmistetaan pääosin fossiilisista raaka-aineista, joten sen tuotannon vähentäminen on myös osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Eri puolilla maailmaa laaditaan parhaillaan muovituotteiden suunnitteluun, tuotantoon, käyttöön ja kierrätykseen vaikuttavaa tiukempaa lainsäädäntöä. Euroopan unionin alueella tuotetaan vuosittain 58 miljoonaa tonnia muovia, mutta vain 30 prosenttia kierrätetään uudelleen käytettäväksi. EU ohjeisti vuoden 2021 alusta jäsenmaita ottamaan käyttöön muoviveron uudelle, kierrättämättömälle muoville. Seitsemän jäsenmaata on jo ottanut verotuksen käyttöön ja viisi muuta maata valmistelee sen käyttöönottoa. EU:n tavoitteena on tehdä kaikista muovipakkauksista uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä.
Kaikkiaan 175 maata on allekirjoittanut YK:n päätöslauselman kansainvälisesti sitovan lainsäädännön laatimisesta muovijätteen kieltämiseksi. Kiina on laatinut suunnitelman, jonka mukaan kaikki kertakäyttöiset, kierrätykseen kelpaamattomat muovit kielletään vuoteen 2025 mennessä. Intia – maailman toiseksi väkirikkain maa – aikoo seurata perässä. Maailmanlaajuisesti lähes 80 valtiota on asettanut rajoituksia ja veroja muovipusseille.
Uusia mahdollisuuksia metsäteollisuudelle
Muovijätteen kitkemiseksi on käynnistetty monenlaisia toimenpiteitä. Tuotemerkkien omistajat etsivät vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja ja suunnittelijat kehittävät uusia tapoja valmistaa pakkauksia esimerkiksi kartongista tai biomuovista. Lainsäätäjät kehittävät lainsäädäntöä edistääkseen kiertotaloutta – eli materiaalien ja tuotteiden valmistusta ilman jätettä siten, että niiden kierrätettävyys ja elinkaari pitenevät – samalla kun kunnat ja kaupungit suunnittelevat optimaalista logistiikkaa kierrätystä varten.
Olemme riippuvaisia monista muovien hyvistä puolista ja käyttötavoista esimerkiksi elintarviketurvallisuudessa ja lääketieteessä. Samalla kun muovin kulutusta vähennetään, tulee tarkastella uudelleen, mistä kaikista lähteistä tarvitsemaamme muovi hankitään. Kaikkia muovin käyttökohteita ei voi korvata vaihtoehtoisilla materiaaleilla tai biohajoavilla muoveilla. Tarvitaan yhdistelmä erilaisia ratkaisuja, mukaan lukien kierrätettävien ei-fossiilisten vaihtoehtojen kehittämistä tietyntyyppisille olemassa oleville muoveille.
Kun fossiilista muovia korvaavia uusia materiaaleja etsitään, metsäteollisuus on aivan arvoketjun ytimessä, kuvailee UPM Biopolttoaineiden kestävyys- ja markkinakehitysjohtaja Liisa Ranta.
"Siirtymä pois fossiilisista muoveista tarkoittaa ehdottomasti metsäteollisuudelle uusia markkinoita ja uusien tuotteiden innovointia. Puupohjaisia, kestävästi tuotettuja materiaaleja tarvitaan juuri nyt", Ranta sanoo.
UPM tuottaa biopohjaista uusiutuvaa dieseliä ja mäntyöljystä valmistettua naftaa Kaukaan tehdasalueella sijaitsevalla biojalostamollaan Lappeenrannassa. Tätä materiaalia voidaan käyttää muovisovelluksissa useissa eri tuotteissa. UPM:n Leunan biojalostamo Saksassa on käynnistymässä vuoden 2023 lopulla. Tehtaan on tarkoitus tuottaa useita puupohjaisia kemikaaleja, joilla on mahdollista korvata esimerkiksi fossiilinen muovi PET-pulloissa ja polyesteri kankaissa, sekä tarjota vaihtoehto hiilimustalle, jolla on huomattavan suuri hiilijalanjälki, Ranta luettelee.
"Muovin korvaamiseksi meidän on tarjottava ratkaisua, joka on parempi kuin nyt käytössä oleva vaihtoehto. Uudella materiaalilla on oltava pienemmät päästöt, sen on sovittava kiertotalousajatteluun, oltava kestävää ja kaiken lisäksi sen on vastattava markkinoiden kysyntään. Olen vakuuttunut, että meillä on oikea tuote vastaamaan kaikkiin näihin vaatimuksiin", Ranta sanoo.
Uusille markkinoille
Paul Krochak työskentelee ruotsalaisessa RISE-tutkimuskeskuksessa sellu-, paperi- ja pakkausliiketoiminnan tutkimusjohtajana. Krochak tekee yhteistyötä monipuolisesti alan eri sidosryhmien kanssa. Näihin kuuluvat metsäteollisuusyritykset, kuluttajatuotteita valmistava teollisuus, yliopistot ja tutkimusmaailma sekä poliittiset päätöksentekijät.
Krochakin mukaan ratkaiseva kysymys tulee olemaan puupohjaisten vaihtoehtojen tuotantovolyymin kasvattaminen taloudellisesti kannattavalla tavalla. Kysyntä kestävästi tuotetuille materiaaleille kasvaa, mutta siirtymän pois muovipakkauksista on oltava valmistajien näkökulmasta vaadittavien investointien arvoinen.
"Suurin haaste on kasvattaa markkinoilla olevien muovia korvaavien materiaalien määrää. Nykyisellään tuotantomäärät eivät riitä vastaamaan potentiaaliseen kysyntään. Lisäksi energiakustannusten viimeaikainen jyrkkä nousu voi olla ongelma siltä osin, että valmistajat eivät voi kustannussyistä siirtyä käyttämään kierrätysmuovia suunnitellussa aikataulussa", Krochak kuvailee.
Osana EU:n Green Deal -aloitteita painopistettä ollaan muovipakkausten osalta siirtämässä pelkästään muovin kierrätyksestä myös pakkausten valmistukseen. On mahdollista, että pyrkimys saada kaikista pakkauksista uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä on liian kunnianhimoinen. Pakkausten rooli on kenties ajateltava kokonaan uusiksi, jotta muovijätteen kaltainen globaali ongelma on mahdollista saada kuriin. Myös meillä kuluttajilla on tässä osamme.
"Ongelmana on, että koko infrastruktuuri on rakennettu muovia varten. Tällä hetkellä uusi, kierrättämätön muovimateriaali on niin edullista, että siirtyminen uusiin materiaaleihin on vaikeaa. Me kuluttajat tarvitsemme uuden ajattelutavan, mutta myös pakkausten valmistajien ja jopa sijoittajien on kannettava vastuunsa ja sopeuduttava kestävän tulevaisuuden haasteisiin", Krochak sanoo.
Teksti: Anna Gustafsson