Pankkojen kiinnitykset raakapuu yhdistelmään.

Pankkokiinnitykset.

Puutavarankuljetusten pankot, ja kiinnikkeet ovat koko kehityksensä ajan seuranneet niillä liikutettavien raakapuitten mittoja ja tarpeita. - Näin on ollut tietenkin sekä maantie-, että rautatiekuljetustenkin osalla.

Onko hieno pankkojemme kiinnikesärjestelmämme jo nyt tekniikan historiaa???



Puutavarapankkojen mitoitus on asettumassa kahden kokoluokan/pituusluokan kuljetustarpeitten siirtoon = tukin ja rangan, sekä kolmosen. - Nämä samat raakapuut kulkevat kahdella vaunutyypillmme rautakiskoilla ilman pankkojen siirtelytarvetta ja pankot ovat aina oikeilla paikoillaan niitä koskaan liikuttelematta ???

Siirtotarve tulee historiasta.



Pankkojemme sirtelytarpeeseen vaikuttaa puutavaran mitta, ja raakapuun  kuormauslaitteet. Siirtotarve, ja pankkojen erityyppiset siirron vaatimat kiinnikejärjestelmät tehtiin aikoinaan kakkosen ajoja , ja lyhyitä nosturiulottuvuuksia varten , sekä myöskin palvelemaan ns. isäntälinjan metsäkuljetuksia = kaksimetristä.

Junapankot pysyvär paikoillaan, mutta autopankot ei - mistähän tämä johtuu???









Junissa on kymmenen pankkoa / vaunu, ja lastaustilaa kolmelle nipulle tukkia ja rankaa , sekä viidelle kolmoselle. Vaunuissa on molemmissa kymmenen kiinteäasenteista pankkoa ja ne osuvat aina paikoilleen sekä lastauksessa, että purussa. - Kuinkahan tämä on lainkaan mahdollista, ja miksi se ei ole matdollista puutavarayhdistelmissämme.

Ongelmakohta on pääosin perävaunu. sekä kuormainmtoitus, ja lopulta myös tottumus.








Ongelmaa ratkottaessa huomataan, että neljä auton pankkoa on "helpommin" aina paikoillaan, mutta perävaunun kahdeksaa pankkoa on siirreltävä likimain päivittäin. ja joskus jopa joka kuormalla - mutta kuusipankkoisessa ajo on helpompaa siirtelyn osalta.

Ruotsi menee tässä pankkosiirtelytarpeessa edellämme, mutta erilaisuuksiakin on.



Ruotsissa on siirtymä tukki-/ ranka mitoitukseen jo pitkällä ja autojen pankotkin alkavat olle nopeasti enenevässä määrin paikoillaan ja aina junavaunupankkojemme tapaan ja se myöskin jo yhdistelmissä, joilla ajetaan myöskin kolmosta.- Mutta mistähän tämä mahtaa johtua???

Rutsissa metsäpään kuormaus perustuu suurelta osaltaan myös ns "separaatteihin".



Ruotsissa metsäpään lastaus tapahtuu osaltaan myös erilliskuormaajilla, ja siitä osaltaan johtuu myöskin tuo pankon siirtelyn rarpeettomaksi tulo.- Elikkä ratkaisu ruotsissa on suurtehonosturien käyttö, sekä kolmenippuisten lisääntyminen autoissa.

Suomessa mennään vääjäämättä samaan suuntaan, mutta onko muitakin asia tukevia ratkaisumalleja???



Pankkojen kiinteä asennus junissa, ja junavaunun mitoitus on Suomessa Ruotsia selvästi junakuljetusten osalta edellä. Mutta mitenkä saadaan tuo metsäpään lastaus toimimaan, ja onnistuuko se, jopa separaatteja tehokkaammin peräasennus nostureillamme ????

Kun ratkaistaan kuormaajan tarpeellliset mitat ja tehot, muuttuu myös pankonsiirtelyt tarpeettomaksi lisätyöksi.



Oikea kokonaisvaltainen raakapuuyhdistelmämme mitoitus oikeine kuormaajineen, sekä oikeaoppisine lastauskäytäntöineen tuonee autokuljetuksille niitten ansaitseman lisäedun , joka nopeutta, helpottaa, ja tuo myös kaivattua lisätuloa kasvavan kantavuuden ja teholisäyksen tuomana lisäetuna.- Pankkojen junavaunutyyppinen kiinteä asennus ja siirtelyn tarpeettomaksi tulo lienee myös olevan lopulta myös mahdollista !!!

========================================
XXhj.19.6.2026
========================================