SKAL: Teollisuuspoliittinen strategia tuotava eduskuntaan selontekona - logistiikka nähtävä kilpailukykytekijänä

Hallitus on laatimassa Suomelle uutta teollisuuspoliittista strategiaa työ- ja elinkeinoministeriön vetovastuulla. SKAL esittää, että strategia vietäisiin selontekona eduskuntaan. Valmistelussa logistiikan työryhmään osallistunut Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry korostaa logistiikan merkitystäkilpailutekijänä.  

Suomen vientiteollisuus kilpailee globaalisti. Eri maiden ja maanosien välinen kilpailu tukikeinoin vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen ja kilpailukykyyn. Valitettavasti tämä näkyy jo investointipäätöksissä. 

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala esittää, että teollisuuspoliittinen strategia vietäisiin eduskuntaan selontekona, jotta puolueet pääsisivät tarkastelemaan kansallista kilpailukykyä. Huomio pitäisi kiinnittää työpaikkojen pysymiseen Suomessa, jatkaa Kujala. 

– Suomen kilpailukyvyssä on haasteita ja talouskasvua ei ole ollut vuosikausiin. Jokainen hallitus on puinut tuottavuuden parantamista ja kilpailukykyä. Nyt alkaa olla kohtalonkysymys varmistaa yrityksien sijoittuminen Suomeen ja siksi eduskuntapuolueiden on hyvä päästä keskustelemaan teollisuuspolitiikan suunnasta, Anssi Kujala toteaa.  

Suomen teollisuuden kilpailukyky merentakaisena maana perustuu logistiikan ja kuljetusten tehokkuuteen. Joulukuussa 2023 julkistetun logistiikkaselvityksen mukaan kaikkien yritysten logistiikan kokonaiskustannukset vuonna 2022 olivat 50,5 miljardia euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 39,3 miljardia euroa.  

Kuljetusalan kustannustekijöihin, kuten energian hintaan, on kiinnitettävä huomiota. Nyt suurimmat kustannustekijät ovat palkat ja polttoaineet sekä kaluston hankinta ja ylläpito. 

– Samaan aikaan on tulossa uusia kustannuksia. Lähes jokainen EU-tasolla linjattu päästövähennystoimenpide nostaa meillä kustannuksia suhteellisesti enemmän kuin kilpailijamaissa. Tämä pitäisi ymmärtää ja tuoda esiin arktisia olosuhdetekijöitä kaikilla yhteiskunnan eri sektoreilla. 

SKAL korostaa, että Suomen erityispiirteet tulee huomioida vahvemmin EU-pöydissä, sillä valtaosa liikennettä koskevista päätöksistä tulee EU:sta.  

Logistisen kilpailukyvyn vahvistamisen kahdeksan päälinjaa 

Hallitus lupaa ohjelmassaan vahvistaa pitkäjänteisellä teollisuuspolitiikalla Suomen kilpailukykyä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Se lupaa myös huolehtia Suomen logistisesta saavutettavuudesta investointien houkuttelemiseksi.  

SKAL julkaisi lokakuun alussa oman ohjelmansa logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.  

– SKAL on kiteyttänyt ehdotuksensa kahdeksaan kohtaan, joiden tulisi näkyä vahvistettavassa hallituksen teollisuuspoliittisessa strategiassa, toteaa SKALin logistiikkajohtaja Pekka Aaltonen.   

Kahdeksan ehdotusta logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi:  

1. Logistisen kilpailukykymme perusedellytys on toimiva liikennejärjestelmä. Tarvitaan hyvässä kunnossa oleva väyläinfrastruktuuri. Infrarahoitukseen on panostettava riittävästi. Julkinen rahoitus on jatkossakin liikenneverkon rahoituksen keskeinen lähde. 
2. Kustannustekijöihin ja energian hintaan kiinnitettävä huomiota. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin mukaan suurimmat kustannustekijät ovat palkat, polttoaineet ja ajoneuvon hankinta, huolto ja muu ylläpito.  
3. Panostuksia EU-ennakkovaikuttamiseen. Yleisesti liikennettä ja tieliikennettä koskevista päätöksistä tulee EU-tasolta. Suomen EU-ennakkovaikuttamiseen on panostettava.   
4. Erilaiset logistiikkajärjestelmät. Ne kytkeytyvät teollisuuteen ja muuhun elinkeinoelämään niin fyysisesti kuin digitaalisesti: esimerkiksi kuljetusten tarvitsemat tiedot syntyvät teollisuuden toiminnanohjausjärjestelmissä ja tämä prosessi tuli olla mahdollisimman automaattinen. 
5. Valtioiden välinen tukikilpailu. Kilpailu vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen – toimiva ja kustannustehokas logistiikka voi olla ratkaisemassa investointeja Suomeen. 
6. Huomio logistiseen sijaintiin. Itärajamme on kiinni ja olemme entistä enemmän logistisella takamatkalla. On tarkasteltava, miten sen negatiiviset vaikutukset logistiikkaan voidaan kompensoida. 
7. Globaalit muutokset. Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus korostavat logistiikan merkitystä. 
8. Osaavan työvoiman turvaaminen. Työvoiman saatavuus tulee olemaan myös logistiikan haaste. Erityisesti maantieliikenteen kuljettajapula vaivaa koko Eurooppaa.