Naismetsäkoneenkuljettajista apua kuljettajavajeeseen

Suomessa työskentelee nykyään noin 6500 metsäkoneenkuljettajaa. On arvioitu, että vain noin 1-2 prosenttia metsäkoneenkuljettajista, eli noin 100 metsäkoneenkuljettajaa on naisia. Työtehoseuran tutkimuksen (Kilpeläinen & Lautanen 2023, TTS:n julkaisuja 464) mukaan vuonna 2022 valmistuneista metsäkoneenkuljettajista 5 prosenttia oli naisia. 

Tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä ja työvoiman saatavuuden vaikeutuessa työnantajien kilpailu hyvistä, ammattitaitoisista työntekijöistä tulee kasvamaan - sekä naisia että miehiä tarvitaan metsäkoneenkuljettajiksi Suomessa.

Naismetsäkoneenkuljettajia haastateltiin

Itä-Suomen yliopiston ja Koneyrittäjät ry:n yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten naiset saataisiin kiinnostumaan ja hakeutumaan nykyistä enemmän metsäkoneenkuljettajaksi. Tutki- muksessa kartoitettiin myös syitä, miksi metsäkoneenkuljettajan ammatti ei kiinnosta naisia ja vastaavasti miksi se kiinnostaa heitä. Lisäksi selvitettiin, millaisia kokemuksia naisilla on metsäkoneenkuljettajana työskentelystä ja toisaalta miten metsäkoneyrittäjät suhtautuvat naismetsäkoneenkuljettajiin. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 16 naista, joista 12 työskenteli metsäkoneenkuljettajina ja loput neljä eivät enää haastatteluhetkellä työskennelleet metsäkoneenkuljettajina. Kaikki haastattelut tehtiin tammi-maaliskuussa 2024.

Vastaavasti metsäkoneyrittäjien näkemyksiä naisista metsäkoneenkuljettajina ja heidän lisäämisestään alalle selvitettiin kyselytutkimuksella. Sähköinen kysely lähetettiin Koneyrittäjät ry:n metsäalan jäsenyrityksille huhtikuussa 2024. Yhteensä 87 metsäkoneyrittäjää vastasi kyselyyn, eli tutkimuksen vastausprosentti oli 11 %.

Haastateltujen naismetsäkoneenkuljettajien työkokemus metsäkoneenkuljettajan ammatissa vaihteli 1-20 vuoden välillä keskiarvon ollessa 6,3 vuotta. Kyselyyn vastanneiden metsäkoneyrittäjien keski-ikä oli 49,9 vuotta vaihteluvälin ollessa 26-82 vuotta. Yrittäjinä he olivat olleet keskimäärin 21,7 vuotta. 

(kuva: Naismetsäkoneenkuljettajien sekä metsäkoneyrittäjien näkemykset, mikä voi vaikuttaa siihen, ettei naisia hakeudu metsäkoneenkuljettajiksi.)

Perheellä ja lähipiirillä iso vaikutus

Haastatelluista naismetsäkoneenkuljettajista kuusi (38 %) oli opiskellut metsäkoneenkuljettajaksi suoraan peruskoulun tai lukion jälkeen, yhdeksän (56 %) aikuisopiskelijana ja yhdellä haastatelluista ei ollut lainkaan metsäkoneenkuljettajakoulutusta. Haastatelluilla kaikista eniten alalle hakeutumiseen vaikuttivat perhe ja lähipiiri: Yli puolella haastatelluista naisista ajatus metsäkoneenkuljettajan ammatista oli käynnistynyt sen kautta, kun esimerkiksi isä, veli, sisko, serkku tai puoliso työskenteli jo alalla. Erityisesti isän ammatti koneiden parissa ja kannustus korostuivat haastatteluissa ja se, että oli lapsesta asti kotona ollut mukana metsätöissä tai koneiden kyydissä.

Kaikilla peruskoulun ja lukion jälkeen metsäkoneenkuljettajaksi opiskelleilla merkittävin tekijä alalle hakeutumisessa oli perhe. Aikuisopiskelijoina opiskelleilla haastatelluilla alanvaihtoon liittyi halu kokeilla jotain uutta sekä tyytymättömyys edelliseen ammattiin. Aikuisopiskelijoina metsäkoneenkuljettajaksi opiskelleilla monella ajatus metsäkoneenkuljettajan ammatista syntyi myös puunkorjuualalla työskennelleen puolison, perheenjäsenen tai muun sukulaisen innoittamana. 

Ihmettelyä ja ennakkoluuloja kohdattu

Alalle hakeutuessa suurin osa haastatelluista naismetsäkoneenkuljettajista oli kohdannut jonkinlaista epäilyä ja kyseenalaistamista ammatinvalintaansa kohtaan. Monen haastatellun oma perheenjäsen, kuten äiti, veli tai muu sukulainen, oli yrittänyt saada hakeutumaan mieluummin johonkin muuhun ammattiin, ja alalla pärjäämistä naisena epäiltiin ja kauhisteltiin. Usea haastateltu oli kohdannut vähintäänkin ihmettelyä, kun oli maininnut muille ihmisille alalle hakeutumisestaan. Peruskoulun ja lukion jälkeen metsäkoneenkuljettajaksi hakeutuneista haastatelluista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat kokeneet vastustusta ammatinvalinnastaansa kohtaan. 

Moni naismetsäkoneenkuljettaja oli myös työuransa aikana kokenut hämmästelyä ja ihmettelyä niin metsänomistajilta kuin työkavereiltaankin, kun he olivat huomanneet, että metsäkoneen ohjaamossa istuukin nainen. Tätä hämmästelyä kuvattiin haastatteluissa kuitenkin pääosin vain positiiviseksi kiinnostukseksi. Ihmettelyn lisäksi kuitenkin usea haastateltu oli kokenut, että metsäkonealalla naiskuljettajana saa osakseen vähättelyä ja ennakkoluuloja. Haastateltujen mukaan omaa ammattitaitoaan on joutunut todistelemaan, ja uskottavuuden saaminen ei aina ole ollut helppoa.

Haastatteluissa nousi esiin myös työn ja lasten yhdistämisen haasteet: vuorotyö yhdistettynä pitkiin työvuoroihin ja -matkoihin nähtiin vaikeana yhdistelmänä perhe-elämän kanssa, eikä haastateltujen mukaan ainakaan yksinhuoltajana metsäkoneenkuljettajan ammatti onnistuisi.

Naiset ammattitaitoisia metsäkoneenkuljettajia

Kyselyyn vastanneista metsäkoneyrittäjistä 13 prosentilla oli vähintään yksi naismetsäkoneenkuljettaja palkattuna vuoden 2024 alussa ja 27 prosentilla vastaajista oli ollut tätä aiemmin palkattuna vähintään yksi naismetsäkoneenkuljettaja. Täten kyselyyn osallistui hyvin runsaasti yrittäjiä, joiden yrityksissä oli tai on ollut naismetsäkoneenkuljettajia. Niistä yrityksistä, joissa oli palkattuna vuoden 2024 alussa vähintään yksi naismetsäkoneenkuljettaja, 73 prosenttia toimi Pohjois-Suomen alueella. Täten näyttää siltä, että Suomessa eniten naismetsäkoneenkuljettajia on Pohjois-Suomessa.

Kyselyyn vastanneista metsäkoneyrittäjistä lähes kaikki olivat joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he voisivat palkata yritykseensä naisen metsäkoneenkuljettajaksi. Valtaosa yrittäjistä oli myös täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että naiset ovat ammattitaitoisia metsäkoneenkuljettajia ja lisäksi metsäkoneenkuljettajan työ sopii naisille. Metsäkoneyrittäjät olivat pääosin sitä mieltä, että naismetsäkoneenkuljettajia tarvitaan alalle nykyistä enemmän: vastaajista lähes puolet oli täysin samaa mieltä ja runsas kolmannes jokseenkin samaa mieltä asiasta.

Tutkimukseen vastanneiden metsäkoneyrittäjien merkittävin syy olla palkkaamatta naismetsäkoneenkuljettaja oli se, ettei heitä ole ollut saatavilla: 60 prosenttia vastasi sillä olleen erittäin paljon vaikutusta ja 28 prosentilla yrittäjistä melko paljon vaikutusta.

(kuva: Naismetsäkoneenkuljettajien sekä metsäkoneyrittäjien näkemykset, miten naisia voitaisiin saada kiinnostumaan enemmän metsäkoneenkuljettajan työstä.)

Kannustuksen puute vaikuttaa hakeutumiseen

Haastateltujen mukaan suurin syy siihen, miksi naisia hakeutuu vähän metsäkoneenkuljettajaksi, on siinä, ettei heitä ole kannustettu siihen koulussa. Haastateltujen mukaan ainakaan he eivät saaneet kannustusta opinto-ohjaajiltaan (opoiltaan), eivätkä peruskoulun opettajiltakaan. Haastatellut sanoivat myös, ettei metsäkoneala ollut muutenkaan merkittävästi näkyvillä peruskoulussa. Toiseksi suurimmaksi esteeksi naisten hakeutumisessa alalle haastatellut arvioivat sen, etteivät naiset tiedä metsäkoneenkuljettajan ammatista tarpeeksi. Ala ei heidän mukaansa näyttäydy edes vaihtoehtona erityisesti peruskouluikäisten tyttöjen silmissä. Haastatellut pitivät myös vääriä mielikuvia alasta ja työnkuvasta merkittävinä syinä naisten vähäiselle hakeutumiselle metsäkoneenkuljettajaksi.

Muita haastatteluissa esille nousseita esteitä naisten hakeutumisessa metsäkonealalle olivat vuorotyö ja perheen yhdistäminen työhön. Lisäksi moni haastateltu koki miesvaltaiselle alalle hakeutumisessa ongelmaksi sen, että naiset ihan turhaan epäilevät pärjäämistään ja pystymistään metsäkoneenkuljettajan työssä. 

Kuten haastatellut naismetsäkoneenkuljettajat, myös kyselytutkimukseen vastanneet metsäkoneyrittäjät arvioivat kaikista merkittävimmäksi esteeksi naisten hakeutumisessa metsäkoneenkuljettajaksi kannustuksen puutteen koulussa. Yrittäjien listalla toiseksi merkittävin tekijä oli väärät mielikuvat alasta ja työnkuvasta. Kolmanneksi ja nel- jänneksi metsäkoneyrittäjät arvioivat yhtä merkittäviksi sen, etteivät naiset tiedä metsäkoneenkuljettajan ammatista tarpeeksi sekä metsäkonealan imagon. 

Tiedottaminen kouluissa ja markkinointityö mediassa 

Haastatteluissa merkittävimmiksi keinoiksi saada naisia kiinnostumaan metsäkoneenkuljettajan ammatista nousivat alan tiedottamisen lisääminen kouluissa ja markkinointityö mediassa. Erityisesti opinto-ohjaajilta saatavaa tukea metsäkoneenkuljettajan alanvalintaan tulisi lisätä. Mediassa toivottiin näkyvyyttä erityisesti juuri naiskoneenkuljettajille, ja markkinoinnin pitäisi haastateltujen mukaan keskittyä kertomaan metsäkonealan positiivisista puolista, mutta kuitenkin realistisesti. Haastateltujen mukaan peruskouluissa tulisi esitellä metsäkonealaa enemmän ja erityisesti niin, että oikeat metsäkoneenkuljettajat esittelisivät ammattiaan. Koneisiin ja puunkorjuutyömaihin tutustuminen nähtiin haastatteluissa hyvänä tapana saada käsitys siitä, millaista metsäkoneenkuljettajan työ todellisuudessa on.

Myös metsäkoneyrittäjien mu- kaan merkittävin keino saada naisia kiinnostumaan metsäkoneenkuljettajan ammatista olisi alasta parempi tiedottaminen kouluissa. Yrittäjien listalla heti sen jälkeen merkittävimmiksi tulivat koululaisvierailujen lisääminen yrityksiin ja toisaalta metsäkoneyritysten vierailut oppilaitoksiin ja kouluihin. Näiden jälkeen yrittäjät arvioivat metsäkonealan imagon parantamisen sekä alan paremman markkinoinnin olevan myös hyvin merkittäviä keinoja naisten kiinnostuksen lisäämiseksi alaa kohtaan. 

Tekemistä riittää 

Tehty tutkimus osoitti, että tekemistä vielä riittää monella rintamalla naisten saamiseksi ensin metsäkonealan koulutukseen ja sitten metsäkoneenkuljettajiksi yrityksiin. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että haasteellisinta on saada alasta kiinnostumaan sellaiset tytöt ja naiset, joilla ei ole mitään perhetaustaa metsäalalta.    

Artikkeli perustui Aida Tuupasen metsätieteiden pro gradu -tutkielmaan, jonka professori Kalle Kärhä ohjasi yhdessä varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan kanssa. Tutkimus toteutettiin Koneyrittäjät ry:n toimeksiannosta ja sitä rahoitti Koneyrittäjät ry:n lisäksi Metsämiesten Säätiö.

(Artikkelin laatineet: Aida Tuupanen, Simo Jaakkola, Heli Kymäläinen & Kalle Kärhä)

 

Lähetä linkki ystävällesi