UPM:n virtavesiohjelma tuottaa tulosta - uhanalainen taimen palasi kutemaan Arvajankoskelle16.02.2025 9.00
UPM viimeisteli vuonna 2022 yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa vaellusesteen poistamisen ja koskialueen ennallistamisen Jämsän Arvajankoskella.
Viime syksynä alueelta löytyi Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n seurantatutkimuksessa kesänvanhoja taimenia sekä kutupesä. Tämä tarkoittaa, että taimenen luontainen lisääntyminen on alkanut Arvajankoskessa. ”On hieno uutinen, että kunnostus tuotti toivottua tulosta näin pian valmistumisen jälkeen ja taimen on palannut kutemaan Arvajankoskelle. Vaeltavan Päijänteen taimenen tila on tällä hetkellä heikko ja odotamme, että Arvajan kunnostuksen myötä tilannetta saataisiin parannettua. Alku on ainakin lupaava,” UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen sanoo. Jämsän Arvajankosken kunnostus valmistui lokakuussa 2022. Vanhat pumppaamo- ja säännöstelypatorakenteet oli jo aikaisemmin purettu ja tilalle tehtiin pysyvä joenniskan kynnystys. Pohjakynnys mahdollistaa kalojen kulun koskialueen yläjuoksulle ja tasaa pintakorkeuden vaihteluja. Alueelle rakennettiin myös uusia kutu- ja poikasalueita. Tavoitteena oli koskialueen virtavesiekosysteemin ennallistaminen ja Arvajan koskireitin avaaminen mm. uhanalaiselle järvitaimenelle. Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n tutkijat löysivät viime syksynä Arvajankoskesta yhden kutupesän, joka sijaitsi varsinaiseksi kutu- ja poikaselinympäristöksi kunnostetun alueen yläpuolella. Lisäksi sähkökoekalastuksissa löydettiin kesänvanhoja taimenen poikasia, jotka olivat luonnonkudusta peräisin eli rasvaevällisiä yksilöitä. Selvitysten perusteella ei löydetty tietoa mätirasia- tai pienpoikasistutuksista Arvajankoskeen, joten todennäköisesti kutupesä on jäänyt huomaamatta edellistalvena tehdyssä kutupesälaskennassa. Kutupesien havaitseminen tuoreesta sorasta on usein vaikeaa. ”Syksyllä 2024 löydetyn kutupesän paikka joenniskan kohdalla on vähäkivinen ja suojaton. Se saattaisi soveltua vielä paremmin taimenen kutualueeksi, jos alueelle tehtäisiin pienimuotoinen täydennyskunnostus eli lisättäisiin soraa ja suurikokoista kiviainesta,” Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Laitinen arvelee. Arvajan koskireitillä on jo yli 40 vuotta tehty seurantatutkimusta luontaisten taimenkantojen poikastiheyksistä. Tutkimus on jatkunut UPM:n virtavesiohjelman rahoituksen ansiosta, ja vuonna 2023 Arvajankoski pääsi uutena kohteena tutkimukseen mukaan. Suomessa arvioidaan olevan yli 5000 padoksi luokiteltua rakennetta, joista valtaosa on energiatuotannon kannalta hyödyttömiä. Vesivoimalaitoksia ja niiden patoja Suomessa on noin 220. UPM:n virtavesiohjelman tavoitteena on vapauttaa 500 kilometriä virtavesiä vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma edistää luonnon monimuotoisuutta mm. purkamalla turhia vaellusesteitä, kuten patoja, uusimalla metsäautoteiden tierumpuja, sekä kunnostamalla koskia ja puroja. Osallistumme myös erilaisiin pilotti- ja tutkimushankkeisiin yhteistyössä eri tahojen, kuten paikallisten asiantuntijajärjestöjen, yritysten ja ELY-keskusten kanssa. |
