Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Hapen puuttuessa hajoaminen tapahtuu mädäntymällä anaerobisten bakteerien vaikutuksesta. Hajoamisprosessin viimeisessä vaiheessa syntyy metaania metaanibakteerien hajotustoiminnan tuloksena.

Biokaasua saadaan biomassasta (mm. liete, lanta, jätteet ja peltobiomassat) biokaasureaktorissa tuotetusta kaasusta, sekä kaatopaikoilla muodostuvan kaasun keräyksellä. Kaasua voidaan hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa ja siitä voidaan myös jalostaa ajoneuvojen polttoainetta.

Biokaasu on ympäristöystävällistä energiaa

Biokaasu on uusiutuvaa energiaa, joka on koostumukseltaan hyvin samankaltaista kuin fossiilinen maakaasu. Molemmissa metaanin osuus on suuri. Biokaasussa metaanin (CH₄) osuus vaihtelee 40-70 prosentin välillä ja hiilidioksidin (CO₂₎) osuus 30-60 prosentin välillä. Biokaasureaktoreissa tuotetussa kaasussa on lisäksi pieniä pitoisuuksia typpeä ja rikkivetyä ja kaatopaikkakaasuissa näiden lisäksi myös pieniä pitoisuuksia kloori- ja fluoriyhdisteitä. Rikkiyhdisteistä aiheutuu biokaasuille tyypillinen epämiellyttävä haju. Suomessa käytettävän venäläisen maakaasun metaanipitoisuus on noin 98 %.

Maakaasun hiilidioksidi on maan alle varastoitunutta ja kierrosta poistunutta hiilidioksidia kuten kivihiilen ja öljyn hiilidioksidi, joten siinä suhteessa se on rinnastettavissa muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Biokaasu sen sijaan on peräisin biomassoista, joiden hajotessa hiilidioksidi vapautuu ilmakehään joka tapauksessa riippumatta siitä käytetäänkö se energiaksi vai ei. Biokaasun energiakäyttö ei siten lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää, joten se on puuperäisen energian tavoin ympäristöystävällinen energiantuotantomuoto.

Ilmastonmuutoksen kannalta biokaasu on kuitenkin maakaasua parempi vaihtoehto. Maakaasun hiilidioksidi on maan alle varastoitunutta ja hiilen kierrosta poistunutta samalla tavoin kuin kivihiilen ja öljyn hiili. Siksi maakaasu on rinnastettavissa muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Biokaasu sen sijaan on peräisin uusiutuvista biomassoista, joiden hajotessa hiilidioksidi ja metaani vapautuvat ilmakehään joka tapauksessa riippumatta siitä, käytetäänkö se energiaksi vai ei. Biokaasun energiakäyttö ei siten lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää, joten se on ympäristöystävällinen energiantuotantomuoto.

Metaani on hiilidioksidia 20 - 70 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Siksi biojätteen kaatopaikkasijoituksen vähentäminen ja kaatopaikoilta ilmaan vuotavan biometaanin talteenotto ja käyttäminen energiantuotannossa on ympäristön näkökulmasta hyvin perusteltua. Biokaasun tuotannossa on selviä etuja myös jätteiden hyödyntämisen näkökulmasta, kun sijoitettavan biohajoavan jätteen määrä vähenee ja mädätys säilyttää ravinteet selvästi parhaiten biojätteen eri käsittelymuodoista.

Biokaasu Suomen imasto- ja energiastrategiassa

Suomen uusiutuvan energian toimintasuunnitelman mukaan biokaasun käyttöä lisätään 0,7 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2009 biokaasua käytettiin Suomessa noin 0,5 TWh. Reaktorilaitosten biokaasulla tuotetun sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi otetaan käyttöön syöttötariffijärjestelmä, joka takaa biokaasulla tuotetulle sähkölle takuuhinnan 83,50 euroa megawattitunnilta. Kun sähkön ohella tuotetaan myös lämpöä, maksetaan lisäksi nk. lämpöpreemiota 50 euroa megawattitunnilta. Biokaasun liikennekäytön edistämiseksi Suomessa taas ei ole näillä näkymin suunnitelmia.