Uusiutuvan energian päivä 2026: suurten odotusten jälkeen kohti realismia, joustoja ja järjestelmäajattelua

Tammikuun lopussa Helsingin Paasitorniin kokoontunut Uusiutuvan energian päivä 2026 teki selväksi, että suomalainen energiajärjestelmä on siirtynyt uuteen vaiheeseen.

Vihreä siirtymä jatkuu, mutta se ei etene enää vanhojen oletusten varassa: sähkön kysyntä ei kasva odotetusti, investointeja on jonoksi asti suunnittelupöydällä – mutta moni hanke jumittaa – ja katse kääntyy koko järjestelmän toimivuuteen. Keskiöön nousevat joustot, varastointi, huoltovarmuus sekä sähkön ja lämmön yhteispeli.

Lämmöllä-lehden artikkelissa Energiaviraston johtaja ja Helsingin yliopiston energiaekonomian työelämäprofessori Pekka Ripatti avaa, miksi energiamurroksen seuraava askel ratkaistaan kokonaisuuden hallinnalla – ei yksittäisillä teknologioilla. Viesti ulottuu lopulta myös tavalliseen pientaloasujan arkeen: kaikkea ei kannata rakentaa yhden kortin varaan.

Odotusten aikakausi on ohi – investointeja hidastaa epävarmuus

Uusiutuvan energian päivän ytimessä oli kysymys: miksi vihreän siirtymän investoinnit eivät etene oletetulla tahdilla? Ripatin mukaan kyse ei ole vain luvituksesta, vaan ennen kaikkea epävarmuudesta ja muuttuneista taloudellisista reunaehdoista.

Tilaisuudessa puhuttivat erityisesti havainnot teollisen sähkönkulutuksen kehityksestä, jonka kerrottiin vähentyneen pitkällä aikavälillä jopa noin 30 prosenttia. Tämä pakottaa tarkastelemaan kysyntäennusteita ja investointipuhetta uudesta kulmasta.

Rahoituksen osalta hankkeita painavat korkojen nousu ja rakennuskustannusten kallistuminen: teolliset uusiutuvan energian hankkeet rahoitetaan usein valtaosin velalla, jolloin laskelmat voivat muuttua nopeasti.

Tuuli ja aurinko ovat jo valtavirtaa – seuraava haaste on järjestelmä

Uusiutuvan sähkön tuotanto kasvaa Suomessa vauhdilla. Tilaisuudessa korostui kuitenkin viesti: seuraava kehitysaskel ei ole enää pelkkä tuotannon lisääminen, vaan se, miten vaihteleva tuotanto sovitetaan toimivaksi kokonaisuudeksi.

Ratkaiseviksi teemoiksi nousivat:

• sähkön ja lämmön varastointi
• kulutusjousto
• sektorien välinen integraatio (sähkö–lämpö–kaasu–liikenne)
• huoltovarmuus ja häiriönsietokyky

Ripatin mukaan varastointiin ja joustoihin on jo investoitu, mutta tarve kasvaa sitä mukaa kun vaihteleva tuotanto lisääntyy.

Datakeskukset: sähkösyöpöstä järjestelmän joustajaksi ja hukkalämmön lähteeksi

Datakeskukset nousivat tilaisuudessa esiin useammassa puheenvuorossa. Niitä pidetään usein yksipuolisesti suurina kuluttajina, mutta keskustelu laajeni merkittävästi: datakeskukset voivat olla

• merkittäviä hukkalämmön tuottajia kaukolämpöverkkoon
• joustavia sähkönkuluttajia ääritilanteissa
• huoltovarmuuden kannalta kiinnostavia varavoimaratkaisujen vuoksi

Ripatti nosti esiin myös datakeskusten varavoiman: teknisesti mahdollisuuksia olisi nykyistä laajempaan hyödyntämiseen osana energiajärjestelmää, mutta lainsäädäntö ja lupakäytännöt rajaavat käyttöä.

Kulutusjousto puhuttaa – mutta toteutus laahaa

Kulutusjouston potentiaali on suuri erityisesti kotitalouksissa, mutta käytäntö etenee hitaasti. Tilaisuudessa puhutti paljon myös tehomaksuista: keskustelua on Ripatin mukaan värittänyt väärinymmärrys, sillä olennaista on laskutuksen rakenteen muutos ja kannustaminen piikkien tasaamiseen – ei “ylimääräisen tuoton” kerääminen.

Ripatti esitti myös suoraa kritiikkiä alan viestinnälle ja julkiselle keskustelulle: energiajärjestelmästä puhutaan usein yksinkertaistusten kautta, vaikka nyt tarvitaan nimenomaan kokonaiskuvaa ja kriittistä tarkastelua.

Huoltovarmuus ja geopoliittinen todellisuus ovat taas osa energiapuhetta

Uusiutuvan energian päivän viesti ei jäänyt markkinoihin ja teknologioihin. Geopoliittinen näkökulma – erityisesti energian riippuvuudet ja häiriötilanteisiin varautuminen – oli vahvasti läsnä. Ripatin mukaan Suomen monipuolinen sähkön ja lämmön tuotantorakenne on vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni.

Pientaloasukkaalle viesti: jousto ja yhdistelmät korostuvat

Tilaisuuden yleisviesti kiteytyy realismiin: energiamurroksen seuraava vaihe ratkaistaan joustojen, varastoinnin ja järjestelmäajattelun kautta. Myös kotitalouksissa korostuu kyky yhdistää ratkaisuja ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön – ilman vastakkainasettelua.

Faktaa: Uusiutuvan energian päivä 2026

Aika ja paikka: 27.1.2026, Paasitorni, Helsinki
Järjestäjä: Energiavirasto
Keskeiset teemat: sähkön kysynnän kehitys, investointien realismi, vaihtelevan tuotannon haasteet, varastointi, kulutusjousto, datakeskukset ja hukkalämpö, huoltovarmuus, biokaasu ja paikalliset ratkaisut.

Tilaisuuden esitykset:
https://energiavirasto.fi/-/tutustu-uusiutuvan-energian-paivan-27.1.2026-esityksiin-1