Energiapaketti tuo töitä13.06.2010 11.57
Hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketissa puun poltto halutaan lähes kolminkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Päätös lupaa hyvää suomalaiselle kattila- ja metsäteknologiabisnekselle.
[Kuva: Matti Sulanto] Pienpuun haketuksesta aiotaan maksaa lisää energiatukea. Tukea annetaan myös voimaloille, jotka korvaavat hiilellä ja turpeella tapahtuvaa sähköntuotantoaan puulla. Lisäksi polttoaineen takuuhinnalla pyritään synnyttämään pieniä, noin kolmen megawatin sähkötehon yhteistuotantoyksiköitä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on arvioinut, että tämä tukimuoto synnyttäisi jopa 50 uusinvestointia vuoteen 2020 mennessä. Kaukolämmön tuotannon asiantuntija Matti Nuutila Energiateollisuus ry:stä arvioi hallituksen uusiutuvan energian pakettia maukkaaksi ja porkkanoita suuriksi: ”Vaikka asiasta ei tässä yhteydessä puhuttu, niin odotettavissa lienee myös korotuksia fossiilisten polttoaineiden valmisteveroihin. Nekin ohjaavat käyttöä uusiutuvien energioiden puolelle. Kokonaisuus ratkaisee, paljonko jäädään plussan puolelle”, Nuutila sanoo.
Viime vuonna kaukolämmön 34,2 TWh:sta ja yhteistuotantosähkön 14,8 TWh:sta tuotettiin 14 prosenttia puulla, puutähteellä sekä muilla kotimaisilla uusiutuvilla energialähteillä, kuten biokaasulla ja teollisuuden sekundäärilämmöllä. Puun osuus kokonaispaletissa tulee siis kasvamaan ja laitostenkin määrä tulee nousemaan. Mutta Nuutila huomauttaa, että laitoksia on paljon jo entuudestaan: ”Suomeen on valmistunut 2000-luvulla uutta kaukolämmön yhteistuotantokapasiteettia kotimaisille polttoaineille lähes 30 prosenttia lisää verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen. Suomessa on tehty 2000-luvulla 53 voimalaitosta ja 300 lämpökeskusta. Energiateollisuus on siis investoinut jo bioenergiaan huomattavan paljon, mutta lisää tarvitaan vielä. ” Nuutilan näkemystä tukee myös Vapon listaus kotimaisten polttoaineiden uusinvestointikohteista. Tammikuussa päivätyn listauksen mukaan kohteita on rakenteilla 4 600 GWh, suunnitteilla 17 035 GWh ja valmistunut 3 650 GWh. Kokonaispotti on karkean arvion mukaan noin kahden miljardin euron suuruinen. Luvut ovat vaikuttavia, vaikka niissä on mukana sittemmin jo lykkääntyneitä ja kariutuneitakin hankkeita. Ongelmana ei ole puuta polttavien lämpö- ja voimalaitosten puute, vaan puun saatavuus. ”Puuenergialle ei ole riittävän hyvin toimivaa reittiä metsästä kattilaan” , Nuuttila kertoo. Välillä puuta on riittävästi tarjolla, välillä ei. Energiapuun tarjonta on sidoksissa metsäteollisuuden suhdanteisiin. Ulkolämpötila ja paperin menekki eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä. ”Nähtäväksi jää, miten pienpuun haketustuki auttaa tilanteeseen.” Puuta sinänsä on yllin kyllin. Hakkuumääriä voidaan teoriassa lisätä 20 miljoonaa mottia ja silti metsän kasvu ylittää poistot. ”Energiapuun hankintaketjua on kehitettävä, samoin mittausta. Kukaan ei esimerkiksi halua ostaa voimalaitokselle lunta ja jäätä, jota nykyisellään voi olla hakkeen joukossa merkittäviä määriä. Määrä pitäisi korvata laadulla.” Koko artikkeli, jossa lisää metsäteknologiayritysten näkemyksiä, on julkaistu Metallitekniikan numerossa 5/2010. |