Puusepänteollisuus jalostaa saha- ja levyteollisuuden tuotteita ja vastaa noin 11 % koko Suomen metsäteollisuuden bruttoarvosta. Puusepänteollisuus on erittäin työvoimavaltainen ala ja näin myös suhteellisen merkittävä työllistäjä Suomessa.

Yleistä

Puusepänteollisuus ry on  Metsäteollisuus ry:n yhdistysjäseneksi ja puusepänteollisuus on yksi Metsäteollisuus ry:n edunvalvontaan kuuluvista liiketoiminta-alueista.

Puusepänteollisuuden kautta Metsäteollisuus ry:een kuuluu merkittävä osa, yhteensä 62 yritystä, maamme huonekaluteollisuudesta, keittiökaluste-, tilauskaluste-, ikkuna- ja oviteollisuudesta sekä parkettiteollisuudesta. Puusepänteollisuuden yrityksistä lähes kaikki ovat suomalaisessa omistuksessa ja perheyrityksiä. Puusepänteollisuus on yritysten liikevaihtoon suhteutettuna erittäin työvoimavaltainen ala ja se antaa työtä hyvin monelle suomalaiselle. Yritykset ovat kooltaan pieniä, keskisuuria ja suuria.

Tuotteet

Puusepänteollisuudessa valmistaa erilaisia lopputuotteita niin kuluttajille, julkissektorille kuin yrityksillekin.  Tuotevalikoima on laaja, sisältäen mm. seuraavat tuotteet:

• kotikalusteet
• keittiökalusteet
• säilytyskalusteet
• kylpyhuonekalusteet
• toimistokalusteet ja julkitilakalusteet
• leikkipaikkakalusteet
• parketit
• kalusteovet
• ikkunat ja ovet
• puupakkaustuotteet
• muut puusepänteollisuuden tuotteet

Kotimaisten puulajien (mänty, koivu) ja puulevyjen (lastulevy, vaneri ja puukuitulevy) lisäksi puusepänteollisuus käyttää raaka-aineenaan myös muita metsäteollisuuden tuotteita, kuten kovapuulajeja, puupohjaisia levyjä (mdf- ja hdf-levy) sekä paperia ja kartonkia, mutta myös metallia, lasia, tekstiilejä, nahkaa ja kemianteollisuuden tuotteita.

Alan menestystekijät

Yleisen kestävän kehityksen mukaisuuden ja erityisesti ekologisuuden merkityksen kasvun myötä puu on kokenut uusiutuvana raaka-aineena arvostuksen nousun. Tämä yleinen trendi valaa uskoa myös suomalaiseen puusepänteollisuuteen, sillä sijaitseehan suomalainen puusepänteollisuus moneen kilpailijamaahan nähden lähempänä koivun ja männyn raaka-ainelähteitä. Tosin esim. huonekalut ja muut kalusteet ovat kuitenkin nykyisin monen raaka-aineen yhdistelmiä ja uusia innovaatioita eri materiaalien käytössä on näin ollen hyödynnettävä. 

Suomalaisessa puusepänteollisuudessa on edelleen vahva puun työstämisen ja käsittelyn ammattitaito. Lisäksi teollisuus on investoinut aktiivisesti uuteen tuotantoteknologiaan, joka on nostanut tuotteiden laatutasoa ja luonut paremmat edellytykset yksilöllisten ja kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen. Panostus asiakaslähtöiseen ja innovatiiviseen tuotekehitykseen sekä toiminnan ja tuotteiden kokonaislaatuun ja tehokkuuteen on ehdoton edellytys eurooppalaisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi.  

Euroopan sisämarkkinoilla tuotteiden kilpailukykyyn vaikuttaa oleellisesti myös se miten tuotteet täyttävät eurooppalaisten EN standardien vaatimukset. Puusepänteollisuuden tuotteiden osalta ikkunat ja ovet sekä puiset lattianpäällysteet (parketit ja lattialaudat) ovat EU:n rakennustuotedirektiivin piiriin kuuluvia tuoteryhmiä. Näin ollen näille tuotteille on laadittu harmonisoidut tuotestandardit ja tuotteet tulee CE-merkitä. Kalusteet taas kuuluvat EU:n tuoteturvallisuusdirektiivin piiriin, jonka mukaan huonekalua tai muuta kalustetta ei pidetä terveydelle vaarallisena, kun kaluste on EU:n virallisessa lehdessä ilmoitetun ko. kalustetta koskevan EN-standardin mukainen. Kalusteita ei kuitenkaan CE-merkitä.

Puusepänteollisuus metsäsektorissa

Puusepänteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli noin 3,7 miljardia euroa vuonna 2008 ollen 5 % vähemmän kuin edellisvuonna, samalla myös taittui koko kaksituhattaluvun jatkunut kasvu.  Henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2008 noin 23 000 henkilöä, josta noin 850 oli yrittäjiä.

Puusepänteollisuudella on erittäin tärkeä rooli saha- ja levytuotteiden jatkojalostamisessa ja koko arvoketjussa.