Uusi tilasto kertoo, että metsätilarakenne polarisoituu ja tilakoko on aiemmin luultua suurempi02.08.2010 0.07
Vaikka pieniä alle kymmenen metsähehtaarin tiloja onkin lukumääräisesti syntynyt lisää moninkertaisesti suuriin yli sadan metsähehtaarin tiloihin verrattuna, pinta-alalla mitaten metsämaata ovat hankkineet lisää erityisesti suurten tilojen omistajat. Metsänomistus on siis pirstoutunut useampiin käsiin, mutta metsämaa keskittynyt yhä suuremmille maanomistajille. Tilarakenteen kehitys on siis vastaava kuin maataloudessa, jossa pienten alle viiden peltohehtaarin ja suurten yli 50 peltohehtaarin maatilojen määrät ovat kasvaneet. Sen sijaan tilojen kokonaislukumäärän kehitys on mennyt eri suuntaan kuin maataloudessa: metsätilakokonaisuuksien lukumäärä on kasvanut. Aikaisempi metsänhoitomaksuvelvollisuuteen perustunut tilasto ei antanut metsätilakoosta ja sen kehittymisestä oikeaa kuvaa. Saman omistajan useamman metsänhoitoyhdistyksen alueella sijaitsevat kiinteistöt on luettu eri metsälöiksi. Lisäksi puolisoiden yhdessä ja erikseen omistamat metsää sisältävät kiinteistöt on laskettu eri metsälöiksi. Näin tilasto on tuottanut yliarvion metsätilojen lukumäärästä ja aliarvion niiden keskikoosta. Uudessa metsätilakokotilastossa henkilön kaikkialla Suomessa oleva metsäomaisuus on laskettu yhteen. Myös puolisoiden yhdessä tai erikseen omistamat metsätilat on luettu samaan metsätilakokonaisuuteen elleivät puolisot ole vaatineet tiloistaan erillisverotusta. Kun vanhan tilaston mukaan vähintään kahden hehtaarin yksityismetsätilojen keskikoko oli 23,6 hehtaaria, uuden tilaston mukaan keskikoko on 30,3 hehtaaria eli 28 % suurempi. Samalla yksityishenkilöiden (ml. kuolinpesät ja yhtymät) metsätilojen lukumäärä on supistunut noin sadalla tuhannella tilalla ja on nyt 344 559 tilaa. Yksittäisiä omistajia näillä tiloilla on 734 734 henkilöä, kun aiemmin omistajien määräksi arvioitiin noin 900 000 henkilöä. |