Koneyrittäjät: Maksuhalukkuus vähissä myrskytuhojen korjuussa

Taloussanomat:

Osa koneyrittäjien asiakkaista ei halua maksaa myrskyjen korjuun erityisolosuhteista johtuvaa normaalia korkeampaa puunkorjuuhintaa koneyrittäjille, Koneyrittäjien liitto kertoo. Liiton mukaan joukossa on muun muassa isoja metsäteollisuusyrityksiä.

"On outoa, että osa koneyrittäjien isoista asiakkaista suhtautuu erittäin nihkeästi asiallisen urakointihinnan maksamiseen myrskytuhometsissä", Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoo tiedotteessa.

"Pitkään on valitettu puukaupan toimimattomuutta. Nyt puuta on tarjolla, mutta sitä ei saada liikkeelle tarvittavalla tehokkuudella, koska asiakkaan maksuhalu ei riitä konekaluston liikkeelle saantiin", Jaakkola jatkaa.

Koneyrittäjien mukaan ilman asiakkaan maksuhalua monet yrittäjät mieluummin jättävät myrskytuhotyömaat koskematta kuin tekevät niitä tappiolla.

Kokemukset Ruotsin laajoista myrskytuhoista vuosina 2005 ja 2007 sekä kotimaan aiemmista myrskytuhohakkuista osoittavat, että myrskypuiden korjuu on tyypillisesti 30–70 prosenttia kalliimpaa kuin normaalisti, liitto kertoo.

Ylityöt nostavat kustannuksia

Myrskytuhosavotoilla hakkuu- ja myös kuljetustyö hidastuu ja kulutusosia kuten sahalaippoja sekä teräketjuja kuluu enemmän. Myrskytuhojen korjuulla on yleensä kiire, joten työntekijät tekevät ylitöitä, mikä nostaa kustannuksia.

Päätehakkuutyössä myrskyn tuhojen konekorjuukustannus nousee esimerkiksi Etelä-Suomen oloissa 6–8 euron kuutiohinnasta helposti 9–12 euroon kuutiolta.

Konetyön avuksi etenkin mäntymetsissä on koneyrittäjien mukaan järkevää käyttää apuna metsureita, jotka katkovat rungot irti juurakoista. Sekin työ maksaa, mutta konetyö sen jälkeen helpompaa tehdä.

Stora Enso ilmoitti jo elokuun alussa, että yhtiö aikoo ottaa myrskytuhopuiden hinnoittelussa huomioon normaalia korjuuta korkeammat korjuukustannukset sekä puutavaran laadun alenemisen puun pirstoutumisen takia.