Jyväskylän kaupunki auditoi metsäohjelmansa ensimmäisenä kuntana Suomessa - sai auditoinnista hyvät tulokset15.02.2023 0.07
Jyväskylän kaupungille valmistui vuonna 2018 monialaisessa yhteistyöryhmässä laadittu metsäohjelma. Metsäohjelma on vuoteen 2030 ulottuva strateginen ohjelma, joka linjaa kaupungin metsien hoitoa ja käyttöä. Kaupunki on tilannut metsäohjelman toteutusta arvioivan auditoinnin, joka on nyt valmistunut. Auditoinnin tulosten mukaan kaupungin metsien hoitoa on toteutettu metsäohjelman linjausten mukaisesti. Jyväskylän kaupungin metsien hoitoa linjaava metsäohjelma on toteutettu yhdessä monialaisen yhteistyöryhmän kanssa. Yhteistyöryhmässä on ollut edustettuina muun muassa luontojärjestöt, metsäalan asiantuntijoita, metsäteollisuus, metsähallitus ja paikallisyhdistyksiä. Viime vuonna kaupunki tilasi metsäohjelman toteutusta arvioivan auditoinnin. Auditoinnin tarkoituksena on auttaa muodostamaan tilannekuva metsäohjelmaan vuonna 2018 asetettujen tavoitteiden ja linjausten etenemisestä. – Kun kaupungin metsiä hoidetaan metsäohjelman mukaisesti, tuottavat ne virkistyksellisiä, maisemallisia, taloudellisia ja terveydellisiä hyötyjä luonnon monimuotoisuutta tukien, kertoo viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen Jyväskylän kaupungilta. Kaupungin metsäohjelmassa on huomioitu monia luonnon monimuotoisuutta tukevia periaatteita, joiden huomioimisesta käydään tällä hetkellä keskustelua sekä valtakunnallisella tasolla että EU:n tasolla. Noin 50 prosenttia Jyväskylän kaupungin omistamasta metsäalasta on metsäohjelman mukaisesti lähimetsiä, ulkoilu- ja virkistysmetsiä sekä luonto- ja maisema-arvometsiä (esim. Harju). Näissä metsäluokissa metsien käyttö on monelta osin rajoitettua, monimuotoisuutta ja kytkeytyneisyyttä vaalivaa sekä jatkuvaan metsän peitteisyyteen tähtäävää. Tämän lisäksi kaupunki on sitoutunut suojelemaan 17 prosenttia kaupungin metsistä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Suojelualueet ovat rakentamisen ja metsien hoidon ulkopuolella. – Suojelumetsien määrä Jyväskylän kaupungin omistamissa metsissä on valtaosaan verrokkikaupunkeja nähden selkeästi suurempi, Pajunen korostaa. Talousmetsien tuotto käytetään asukkaiden palveluihin Kaupunki omistaa myös talousmetsiä, joiden hoidosta saatava tuotto käytetään kaupungin palveluiden järjestämiseen ja siten asukkaiden hyväksi. Talousmetsissäkin luonnon monimuotoisuutta huomioidaan metsäohjelman ja sertifiointien ohjaamin keinoin. – Esimerkiksi monille metsälajeille tärkeää lahopuuta säilytetään ja lisätään säästämällä olemassa olevat kuolleet puut ja jättämällä avo- ja poimintahakkuissa runsaasti säästöpuita. Hakkuissa tehdään myös tekopökkelöitä, jotka ovat hyviä alustoja lahopuusta riippuvaisille lajeille ja kolopesijöille. Hoitotöissä tähdätään myös aiempaa enemmän sekapuustoisuuteen ja vaihteleviin metsän rakennepiirteisiin, Pajunen kuvaa. Metsien hoitoa on toteutettu metsäohjelman mukaisesti Auditoinnin tulosten perusteella metsäohjelman toimenpiteitä on toteutettu aikataulussa ja kehitysaskeleita on otettu muun muassa metsien suojeluasteessa. – Kaupunki on saavuttanut useita vuoteen 2030 asetettuja tavoitteita etunojassa – muun muassa kaupungin omistamien metsien 17 prosentin suojeluaste on jo saavutettu. Myös ulkoilu- ja virkistysmetsien määrää on lisätty suhteessa talousmetsiin. Lisäksi ulkoilu- ja virkistysmetsiä on hoidettu jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti, kertoo Sini Miettinen Tapio Palvelut Oy:stä, auditoinnin toteuttajayrityksestä. Metsien hoidossa on toteutettu metsäohjelman periaatteita tavoiteltaessa monimuotoisia ja monirakenteisia metsiä. Hakkuita on toteutettu pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisina, mutta esimerkiksi ulkoilu- ja virkistysmetsissä uudistushakkuita oli tehty asetettua tavoitetta vähemmän. Metsäohjelman tavoitteiden mukaisesti jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on kasvanut. Lisäksi metsien hoitotyöt on toteutettu siististi vähäisin maastovaurioin polut ja reitit huomioiden. Kaupungin metsistä löytyy myös poikkeuksellisen paljon hyvin järeitä ja näyttäviä puita. Lisäksi metsienhoitoon liittyvää viestintää on kehitetty metsäohjelman tavoitteen mukaisesti. Kehitettävää havaittiin muun muassa metsäkuvioille jätettävien säästöpuiden ja säästöpuuryhmien dokumentoinnissa kaupungin metsävarajärjestelmään. Pienpuuston raivaustöitä olisi myös paikoin voinut tehdä maltillisemmin jättäen enemmän pienialaisia raivaamattomia tiheiköitä. Auditoinnin toteutti Tapio Palvelut Oy, joka on riippumaton metsäalan asiantuntijapalveluita tuottava yritys. Työhön sisältyi toimijoiden haastatteluita, kaupungin raportointiin ja aineistoihin tutustumista sekä hoitokohteiden mittauksia ja laadunarviointia maastossa. Raportin tuloksiin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla: Auditoinnissa esiin nousseita puutteita lähdetään kehittämään Seuraava askel on kehittää auditoinnissa esiin nousseita puutteita. Metsäkuvioille jätettävien säästöpuiden ja säästöpuuryhmien dokumentointia kehitetään tulevaisuudessa kaupungin metsävarajärjestelmässä. Säästöpuuryhmät ovat pysyvästi metsäalueilla säästettäviä puuryhmiä, jotka toimivat myös raivaamattomina tiheikköinä. Pienpuuston raivausten voimakkuuksiin kiinnitetään myös huomiota suunnittelussa ja töiden toteutuksessa. – Meille on tärkeää, että ulkopuolinen taho on arvioinut metsäohjelman toteutuksen läpinäkyvästi ja tiedämme, että tapamme hoitaa metsiämme noudattaa yhdessä laadittua ohjelmaa. Tunnistamme, että metsien hoito herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä, mutta auditoinnista saatujen tulosten valossa suuntamme metsiemme hoidossa on metsäohjelman mukainen, Pajunen sanoo. Lähimetsien hoitotöiden yhteydessä kuullaan asukkaita Jyväskylän kaupunki kuuntelee asukkaiden toiveita, kun metsänhoidollisia toimenpiteitä tehdään kiinteistön rajan tuntumassa. Joskus eri toiveet ovat ristiriidassa keskenään. Tällaisissa tapauksissa tilannetta katsotaan kokonaisuutena muun muassa maastonmuotojen, ilmansuuntien, puuston potentiaalin ja kunnon mukaan. Asia ratkaistaan parhaaksi arvioidulla kompromissilla. Lähimetsähoitotöiden jälkeen toteutetaan asukaskysely kullakin asuinalueella. Viimeisimmissä kyselyissä valtaosa on pitänyt lähimetsien hoitotöitä tärkeinä ja yleisarvosana töiden lopputuloksesta on ollut hyvällä tasolla. Lisäksi Jyväskylän kaupunki toteuttaa kolmen vuoden välein laajan koko kaupunkia koskevan metsäkyselyn. Lisätietoa asukaskyselyistä: |
