Metsäkoneiden ajouraverkostojen luokittelu tuottaa uutta tietoa ajourien suunnitteluun ja käyttöön

22.09.2022 13.00

Metsäkoneiden ajouraverkostojen suunnitteluun ennen hakkuuta sekä niiden tehokkaaseen käyttöön lähikuljetuksessa tarvitaan tutkimustietoa erilaisista käytännön tavoista toteuttaa ajouraverkostoja.

Tuloskalvosarja-6-2022-min.jpg

MMM Janne Viljakaisen pro gradu -tutkielmassa luokiteltiin toteutuneita ajouraverkostoja eri nk. ajotapamenetelmiin ja tarkasteltiin korjuun olosuhdetekijöiden vaikutusta ajotavan valintaan. Tulosten perusteella pistouramenetelmä erottui maastoltaan kaltevien hakkuukohteiden ajotapana.

Käytännön hakkuutyöhön on muodostunut tapoja toteuttaa ajouraverkostoja eri ajotapamenetelmillä. Ajourasuunnitteluun on nykyisin kehitetty opastavia sovelluksia, kuten Ajourakone, jotka visualisoivat kokoojauran optimaalista sijaintia. Käytännön toteutukset voivat kuitenkin poiketa sovellusten tekemistä ehdotuksista, jolloin suunnittelusovellusten ehdotuksia on tarpeen kehittää vastaamaan paremmin kentällä toteutettuja ajouraverkostoja.

MMM Janne Viljakaisen pro gradu -tutkielmassa tunnistettiin visuaalisesti ja luokiteltiin toteutettuja ajouraverkostoja. Aineisto sisälsi yhteensä 215 ensiharvennus- ja päätehakkuukohdetta. Aineistosta pystyttiin tunnistamaan myös nk. systemaattiseksi menetelmäksi nimetty ajotapamenetelmä.

Ajotavan valintaa tutkittiin tilastollisesti ajouraverkostojen tunnuslukujen sekä hakkuukohteiden taustatekijöiden, kuten maasto- ja puustotietojen avulla. Tuloksista erottui selkeästi pistouramenetelmän käyttö kohteilla, joilla maaston kaltevuus oli keskimäärin yli 10 % luokkaa. Lisäksi ensiharvennusten ajouratiheydessä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero keruu-uramenetelmän (568 m/ha) ja läpiajomenetelmän (598 m/ha) välillä.

Kuvattujen ja luokiteltujen ajotapamenetelmien avulla pystytään ennakkosuunnittelun lisäksi selvittämään ajouraverkoston vaikutusta lähikuljetukseen. Esimerkiksi ajotapamenetelmän ja ajouratiheyden vaikutus kuormatraktorin kokonaisajomatkaan on yksi työssä tunnistetuista jatkotutkimusaiheista. Ajotapamenetelmien vaikutuksen tunteminen avaa näin myös mahdollisuuksia lähikuljetuksen kuormatason optimointiin toteutuneen ajouraverkoston ja hakkuulla tehtyjen puutavarakasojen sijaintien avulla.

Julkaisut

Metsätehon tuloskalvosarja 6/2022:
Metsäkoneiden ajouraverkostojen luokittelu

Pro gradu -tutkielma on saatavissa:

 https://erepo.uef.fi/handle/123456789/
27746?locale-attribute=fi

Aiheeseen liityvää

Ovaskainen H, Hämäläinen J, Poikela A, Räsänen T, Määttälä M, Sarjakoski S, Lahti M, Salo M (2019) Ajourakone – hakkuukoneen kuljettajan apuväline korjuun suunnitteluun. Metsätehon tuloskalvosarja 11/2019. 
https://www.metsateho.fi/ajourakone-
hakkuukoneen-kuljettajan-apuvaline-
korjuun-suunnitteluun/

18.05.2024KATSO TÄSTÄ 17.5. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset - MUKANA IFAT 2024 MESSUKOOSTE!
17.05.2024Kuumasinkittyjen pankkojen toimitusajat nopeutuvat kesäkausina.
17.05.2024Metsäalalla investoidaan - nyt kannattaa markkinoida!
17.05.2024Koostesivu : "Terminator-tekniikkaa" 1-16.
01.05.2024 0.07LUE TÄSTÄ! Järkälemäinen Kivirock lehti 1/2024 on ilmestynyt - lähes 250 sivua maarakennus, kaivos ja kuljetusalan asiaa
22.05.2024 0.07Ilmanvastus on puutavara-auton suurin ajovastusvoima.
21.05.2024 18.00Tavoitteena kilpailuetu suuremmasta hyötykuormasta ja pienentyneestä ilmanvastuksesta.
21.05.2024 17.00Aerodynamiikka ja ajovastukset.xxl.aero
21.05.2024 15.00Ilmanvastuksen vaikutukset polkupyörällä ajossa.
21.05.2024 13.00MOTIVA: - "Aerodynamiikka ja ajovastukset".

Siirry arkistoon »