Rosteri kuuluu "tuuninkimiehille" , ei ttuottavuuden kasvatukseen.

Ruostumattomat teräkset tulivat mukaan tuohon 2000-luvun 100%:sen muovittomuuden pankkojen testaukseen. Rosteri oli houkutteleva, mutta toi testien aikana esiin monia sen työkäyttöön tulon estäviä yllätyksiä. Rosteria testattiin useissa erityyppisissä vertailutesteissä sekä pankkojen tolpissa, pankkorungoissa , puutavara-autojen apurungoissa ,- etuseinissä , ja lokasuojissa :

-Rosteritolppien ja pankkorunkojen pinnoitus (= kiillotus) onnistuu pohjoismaissa allaskokojen mitoista johtuen vain irtotolppaisilla pankoilla ja apurunkojen komponenteilla.
- Rosteri on raaka-aineena aina ultralujia teräksiä selvästi heikompi, ja sen lujitus lämpökarkaisulla tuo jo ennestään  kalliille, ja painavalle pankolle lisäkuluja, jotka syövät ajojen  kannattavuutta.
-Rosterin hankinnan perustana on pääosin sen kiiltäväksi pinnoitus elektrolyyttisesti pinnoittamalla. Erittäin siisti pinnoite vaurioituu herkästi nosturien ja purkukoneitten raapaisuista ja pintaan jää ruma ruostejälki 
-Rosterin kilohinta on noin tuplat ultralujiin teräksiin verrattuna, ja sen suurempi paino kasvattivat jo ennestään kallista valmistushintaa.- Lisähintaa tulee kuitenkin lopulta eniten  painavamman rakenteen syömästä laskutuskuormasta.



Rosterin käyttö pankkomateriaalina osoittii kannattamattomuutensa ja mahdottomuutensa monen tekijän summana , mutta sen kiiltävyys houkuttaa "tuuninkimiehiä"  käyttämään rosteria puutavarayhdistelmissäkin sen esilaisissa "ulkonäkötekniikaa" kaipaavissa koristetuotteissa. XXhj.7.11.2025