Myyrämäärissä suurta maantieteellistä vaihtelua

25.11.2023

myyra1.jpg

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella myyräkannoissa on suuria eroja eri puolilla maata. Ylä-Lapissa ja Lounais-Suomessa myyrien kannanvaihtelut ovat huippuvaiheessaan. Oulun-Kainuun korkeudella myyräkannat ovat vahvat jo toista vuotta. Pohjanmaalla ja Metsä-Lapissa kannat ovat alkaneet hiljalleen runsastua, muualla maassa myyriä on melko vähän.

─ Myyräkantojen vaihtelussa on edelleen hyvin vahvat maantieteelliset erot. Osissa maata myyriä oli syksyllä runsaasti, ja odotamme kantojen romahtavan talven aikana. Toisaalla kannat ovat puolestaan hyvin vaatimattomat tai vasta nousuvaiheensa alussa, kertoo johtava tutkija Otso Huitu Lukesta.

Myyräkantojen suuruus vaihtelee pohjoisella havumetsävyöhykkeellä muutaman vuoden säännöllisissä jaksoissa eli sykleissä. Sykleihin kuuluu perinteisesti nousu- ja huippuvuosi sekä kannanvaihtelun huippua seuraava romahdus- ja pohjavaihe. Kannanvaihtelun voimakkuus vaihtelee sekä ajallisesti että maantieteellisesti. Välillä on voimakkaampia jaksoja, ja joskus taas vaimeampaa vaihtelua.

Voimakkaat ja maantieteellisesti laajalti samanaikaiset myyräsyklit vaikuttavat olevan riippuvaisia peltomyyrien esiintymisestä. Jos peltomyyrät, pahimmat taimituholaisemme, ovat vähissä, syklit voivat kadota väliaikaisesti kokonaan. Näin näyttää käyneen Kaakkois-Suomessa, missä myyräkannat ovat jo usean vuoden ajan vaihdelleet vain vuodenaikaisesti – keväällä vähemmän ja syksyllä enemmän. Samantapaista vaimeampaa vaihtelua on paikoin Keski-Suomessa.

Lounais-Suomessa ja osissa Pirkanmaata myyräkannat olivat syksyn seurantapyyntien perusteella kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa. Myyrien määrä ei kuitenkaan ollut poikkeuksellisen suuri. Alueella tavattiin runsaasti metsämyyriä ja metsähiiriä, mutta myös peltomyyriä. Lounais-Suomen kohtalainen myyrähuippu taittuu todennäköisesti romahdusvaiheeseen alkaneen talven aikana. 

Kaakkoisimmassa Suomessa myyriä tavattiin vähän tai kohtalaisesti. Alueen myyräkantojen vaihtelussa ei ole useaan vuoteen ollut havaittavissa selkeää monivuotista sykliä. Kannat ovat sen sijaan vaihdelleet vuodenaikaisesti, vuodesta toiseen samalla tasolla. 

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat ovat alkaneet odotetusti kasvaa kesän 2023 aikana. Myyräsyklit ovat tällä läntisen Suomen alueella olleet säännöllisimmät koko Suomessa. Tämän perusteella on odotettavissa, että seuraava myyrähuippu saavutetaan syksyllä 2024.  

Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa myyräkannat ovat pääosin niukat, joskin metsämyyriä on paikoin kohtalaisesti.

Oulun seudulla ja Kainuussa koettiin myyrähuippu syksyllä 2022. Odotusten vastaisesti kannat eivät romahtaneet huipun jälkeisen talven ja kesän aikana. Sen sijaan myyrät runsastuivat kesän aikana melkein samalle tasolle kuin syksyllä 2022. Alueella on siis luvassa jo toinen peräkkäinen talvi, jolloin myyrämäärät ovat korkeita. Alueella tavataan runsaasti myös peltomyyriä. 

Metsä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa osissa myyriä on edelleen kohtalaisen vähän, mutta ne runsastuivat selvästi kesän 2023 aikana. Metsä-Lapissa myyrävaihtelu on viime vuosina ollut vaimeaa ja kohtalaisen epäsäännöllistä. Kuluneen kesän laaja-alainen myyräkantojen kasvu enteilee kuitenkin syklin elpymistä. 

Käsivarren ja Utsjoen Tunturi-Lapissa myyräkannat ovat tällä hetkellä kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa. Keväällä 2023 jyrsijöitä esiintyi Ylä-Lapissa runsaasti, mikä ennakoi merkittävää huippua syksylle. Myyrien kannannousu kuitenkin hidastui kesällä, mahdollisesti poikkeuksellisen kuivuuden vuoksi, ja huippu jäi keskinkertaiseksi. Jyrsijöiden määrä mahdollisti kuitenkin monen tunturissa pesivän, jyrsijöitä saaliiksi käyttävän petoeläimen menestyksekkään lisääntymisen. Esimerkiksi äärimmäisen uhanalainen naali onnistui tuottamaan neljässä eri pesässä yhteensä ainakin 25 poikasta.

Taimituho- ja myyräkuumeriski

Myyrien kannansuuruus on suoraan yhteydessä myyrien aiheuttamien taimituhojen ja myyräkuumetapausten esiintymiseen. Tällä hetkellä suurin taimituhoriski kohdistuu Oulun seudulle ja Kainuuseen, missä esiintyy runsaasti peltomyyriä, paikoin myös lapinmyyriä. Näillä alueilla todettiin jo viime talvena myyrien aiheuttamia taimituhoja, ja uusia tuhoja on odotettavissa alkaneen talven aikana. Myös Lounais-Suomessa myyriä voi esiintyä paikoin niin runsaasti, että taimituhoja syntyy talvella.

Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-hantavirusta eritteissään. Liitereihin ja ihmisasutukseen talven kynnyksellä kulkeutuvat metsämyyrät kohottavat riskiä myyräkuumeeseen sairastumiselle. Jyrsijöiden jätöksiä siivotessa kannattaa välttää pölyävän aineksen ilmaan nousemista, sillä tartunta tapahtuu hengitysteitse. Sisätiloihin asettuneet metsämyyrät kannattaa pyytää mahdollisimman pian pois loukuilla. 

02.03.2024KATSO TÄSTÄ 1.3. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
20.02.2024LUE TÄSTÄ! Talven jättikokoinen Metsäalan Ammattilehti on ilmestynyt
20.02.2024=================== Evo 5 Z, Evo 7 Z ja Evo 10 Z -tarjouspaketit alkuvuodelle 2024 4+6 = 6 ja 10 pankkoisiin yhdistelmiin
04.03.2024 3.00Suomen ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2023
04.03.2024 0.07Uiton Matti Laihialta se oli maailman ensimmäinen Alukarikkamies 70-luvun puolivälissä.
03.03.2024 17.00Kauhavan puukko on "kaksineuvpoonen" - Terminator, ja TimberMaxx kolme !!!
03.03.2024 15.00SKALin keskeiset esitykset hallitukselle
03.03.2024 13.001.+ 2.+3 + loiskuorma- yhteensä jopa 10.000kg.
03.03.2024 12.00Kuormakoko, ja kuorman sidonta ovat alumiinipankkojen sudenkuopat.
03.03.2024 11.003. Perävaunu varusteineen.

Siirry arkistoon »