Kirjanpainajien parveilua havaittiin vielä syksyllä eteläisessä Suomessa

Parveilu oli runsainta paikoin Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjanpainajan vuoksi tehtyjen hakkuiden määrä pysyi korkeana.

Heinäkuun lopun ja elokuun alun vaihtelevat sääolosuhteet hillitsivät kirjanpainajan alkusyksyn parveilua. Parveilua jatkui vielä syksyllä.   

─ Elokuun puolestavälistä syyskuun puoliväliin ulottuvaan havaintojaksoon sisältyi jonkin verran kirjanpainajalle suotuisia lämpimiä ja vähäsateisia päiviä, kertoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Parveillessaan kirjanpainajat pyrkivät kuusiin lisääntymään. Syksyn suurin kirjanpainajien määrä mitattiin yhdellä Varsinais-Suomen seurantapaikoista.

Syksyllä parveilevien kirjanpainajien lisääntyminen todennäköisesti epäonnistuu, koska toukkavaihe kuolee pystypuiden kuoren alle talvella. Tuulenkaadoissa, jotka jäävät hangen alle, selviytyminen on mahdollista. Kirjanpainajavahinkojen ennakoimiselle on merkittävää talvehtivien aikuisten määrä. Kannanseuranta kärsi alkukesänä, kun pyydyksien feromonit eivät toimineet luotettavasti.  

Kirjanpainajien parveilua seurattiin elokuusta syyskuuhun 22 seurantapaikalla Pori-Mikkeli-linjan eteläpuolisella alueella. Seurantaa koordinoi Luke.

Hyönteistuhojen vuoksi hakkuita on tehty hivenen viime vuotta enemmän

Tämän vuoden aikana Suomen metsäkeskukseen on ilmoitettu kirjanpainajan vuoksi tehtyjä hakkuita eniten Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakunnista.

─ Kesänaikaisten hyönteistuhoihin liittyneiden hakkuuilmoitusten määrä pysyi viime vuotisella tasolla noin 2000 hehtaarissa. Vuoden alusta marraskuuhun asti tarkasteltuna, hyönteistuhojen vuoksi tehtyjä hakkuita on ilmoitettu noin 600 hehtaaria enemmän viime vuoteen verrattuna, kertoo metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen metsäkeskuksesta. (Verkossa: Karttapalvelu, Metsätuhohakkuut)

Kirjanpainaja- ja havununnaseuranta

(Kuva: Erkki Oksanen / Luke.)