Kehittyneet paikkatietoanalyysit parantavat suometsien hoidon ilmastokestävyyttä

06.12.2023 13.00

hydro1.jpg

Uuden menetelmän avulla voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia suometsänhoidon toimenpiteillä on metsän kasvuun sekä vesistö- ja ilmastopäästöihin. Menetelmää hyödyntämällä on mahdollista kohdentaa toimenpiteet, kuten kunnostusojitukset ainoastaan tarpeellisiin osiin suota. Välttämällä turhia kunnostusojituksia vähennetään ilmasto- ja vesistöpäästöjä suometsien hoitohankkeissa.

(kuva: Hydrologisen kytkeytyneisyyden tarkastelussa hyödynnettiin mm. ojien kuivavaraa ilmentävää aineistoa. Esim. kuvan keltainen väri tarkoittaa, että ojan kuivavara (eli maanpinnan ja ojan vedenpinnan välinen erotus) on 40–60 cm.) 

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Hydrologisen kytkeytyneisyyden tarkastelu laserkeilausaineistoa hyödyntäen (HYTKY) -hankkeessa on kehitetty menetelmä, joka mahdollistaa suometsänhoidon toimenpiteiden täsmäsuunnittelun.

Paikkatietoon pohjautuvaa menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi siten, että jo suometsien hoitohankkeen suunnittelun alussa suunnittelija saa kokonaiskäsityksen alueella taloudellisesti kannattavista toimenpiteistä sekä ojien perkaustarpeesta. Tavoitteena on välttää turhia kunnostusojituksia ja liian syviä ojia, ja hillitä siten suometsien hiilipäästöjä ja vähentää vesistökuormitusta.

Suometsän hoitotoimenpiteiden suunnittelussa on tärkeää huomioida, että veden pinta säilyy puuston kasvun ja hiilensidonnan kannalta parhaalla tasolla. Pohjaveden pinnan tasolla on merkittävä vaikutus turpeen hajoamiseen sekä suometsien hiilinieluihin. Jos vedenpinta on liian matala, turve alkaa hajota ja hiilipäästöt lisääntyvät. Jos vedenpinta on liian korkealla, puuston kasvu heikentyy. Optimaalisella tasolla puuston kasvu säilyy elinvoimaisena ja hiilipäästöt maltillisina.

hydro2.jpg

(kuva: Esimerkki Suosimulaattorin mallinnustuloksesta: ojien kunnostamisen (80 cm ojasyvyyteen) tuoma puuston kasvun lisäys, hiilitaseen muutos ja typpihuuhtouman lisäys keskiarvoina 10 vuodelta.)

Paikkatieto apuna suometsien hoidon suunnittelussa

Arbonaut Oy:n kehittämä ojien kuivavara-analyysi on kustannustehokas työkalu suometsien hoitohankkeiden suunnitteluun. Tiheäpulssiseen laserkeilausaineistoon pohjautuva ojien kuivavara-analyysi kuvaa ojan vedenpinnan ja maanpinnan välistä erotusta eli kuivavaraa.

”Kuivavara-aineistoa voidaan tuottaa valuma-alueittain kaikkialle Suomeen. Aineiston hyödyntämisessä on huomattava, että se analysoi vain järjestelmään syötetyt ojat, eikä etsi tietokannassa tunnistamattomia ojia. Esimerkiksi ojitusmätästyksessä tehdyt naverot eivät erotu tulkinnasta, vaikka ne johtavatkin vesiä pois maanmuokkausalueelta”, toteaa teknologiajohtaja Vesa Leppänen Arbonaut Oy:sta. 

Hankkeessa ojien kuivavaratieto ja avoimista lähteistä saatu aineisto yhdistettiin SUSI suosimulaattoriin. SUSI on Itä-Suomen yliopistossa, Luonnonvarakeskuksessa ja Helsingin yliopistossa kehitetty työkalu, jolla voidaan mallintaa pohjaveden pintaa, puuston kasvua, ravinteiden huuhtoutumista sekä hiilitasetta suometsissä erilaisilla ojasyvyyksillä.

”Käyttämällä kuivavara-aineistoa Suosimulaattorin lähtötietona voidaan entistä tarkemmin arvioida puuston kasvua erilaisilla suometsänhoidon vaihtoehdoilla. Kun samalla saadaan tietoa myös hiilitaseen ja ravinnekuormituksen muutoksista, syntyy kattava kuva suometsänhoidon vaikutuksista päätöksenteon tueksi”, kertoo tutkija Leena Stenberg Luonnonvarakeskuksesta.

Simulointitulokset voivat auttaa esimerkiksi ojitussuunnittelijaa päätöksenteossa suunnitelmanteon eri vaiheissa. Menetelmä sopii hyödynnettäväksi myös ennallistettavien kohteiden valinnassa.

”Valuma-aluelähtöisessä suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon, että joillakin alueilla kuivatus on tarpeellista puuston kasvun turvaamiseksi, kun taas ennallistettaville alueille puolestaan on tarve ohjata vettä. Tällöin hydrologisen kytkeytyneisyyden huomioiminen on erityisen tärkeää”, kertoo johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta.

HYTKY-hankkeen toteuttivat Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Arbonaut Oy vuosina 2021–2023. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

23.02.2024KATSO TÄSTÄ 23.2. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
20.02.2024LUE TÄSTÄ! Talven jättikokoinen Metsäalan Ammattilehti on ilmestynyt
20.02.2024=================== Evo 5 Z, Evo 7 Z ja Evo 10 Z -tarjouspaketit alkuvuodelle 2024 4+6 = 6 ja 10 pankkoisiin yhdistelmiin
28.02.2024 18.00Miksi Ruotsissa ei autojen pankkopaikkoja siirrellä
28.02.2024 17.00Junavaunupankoissa pankkojen siirtely todettiin hankalaksi, ja turhaksi.
28.02.2024 15.00Metsä Group luopuu puunhankintaliiketoiminnoistaan Virossa
28.02.2024 13.00Onko puutavarayhdistelmän pankkojen siirtely turhaa "ammattiosaamista"???
28.02.2024 11.00Huippumodernin sahalaitoksen tehokasta tukkien käsittelyä
28.02.2024 9.00"Kadonneen kuormatilan metsästys": - Yhdistelmän kuormatilaa voi kasvattaa helposti yli 15 m3:lla oikeilla varustevalinnoilla. xxl/Artikkeli 28.11 2013
28.02.2024 7.00Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan vastuullinen logistiikka takaa toimitusvarmuuden asiakkaille

Siirry arkistoon »