Biotalous tekee paluun EU:n ilmastopolitiikkaan

Biotalousratkaisuja on sisällytetty ilahduttavasti Euroopan komission tiedonantoon vuotta 2040 koskevista ilmastotavoitteista sekä strategiaan teollisen hiilen hallinnasta. Ilmastopolitiikan painopiste on pidettävä fossiilisten päästöjen vähentämisessä ja ratkaisujen, kuten metsäpohjaisen biotalouden, edistämisessä.

Euroopan komission tiistaina 6.2. julkaisema tiedonanto vuotta 2040 koskevista ilmastotavoitteista ehdottaa 90 prosentin vähennystä hiilidioksidipäästöihin verrattuna vuoteen 1990. Suomalainen metsäteollisuus on ollut edelläkävijä ja metsäteollisuuden tehtailla fossiilisten polttoaineiden osuus on jo nyt painettu vain 10 prosentin tuntumaan. On tärkeää, että kaikkialla Euroopassa pyritään vastaavaan kehitykseen.

Metsäteollisuus ry:n mielestä Euroopan unionissa on yhtäällä velvoitettava fossiilisten päästöjen vähentämiseen ja toisaalla edistettävä puhtaita ratkaisuja, kuten metsäpohjaista biotaloutta. Myös komissio näkee, että biotalouden avulla voidaan korvata fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia materiaaleja ja auttaa muita sektoreita vähentämään päästöjään. 

- Juuri kestävä, metsäpohjainen biotalous tulee integroida kiinteäksi osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa ja kiertotaloutta. Vain tällöin biotalouden täysi potentiaali tulee käyttöön muun muassa fossiilisten raaka-aineiden korvaajana, materiaali- ja energiaomavaraisuuden turvaajana sekä osana vetytaloutta, kiteyttää Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Sähköistäminen on keskeinen päästövähennyskeino

Halu vahvistaa eurooppalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä on komission viesteissä vahvasti esillä. Komissio näkee hiilivuotoriskin torjunnan edelleen tärkeäksi ja teollisuuden sähköistämisen keskeiseksi päästövähennyskeinoksi. Nämä teemat tulee myös Suomessa ottaa tosissaan ja jatkaa teollisuuden sähköistämisen tukea.

- Ilmastopolitiikan tulisi olla aiempaa enemmän investointeja mahdollistavaa ja vähemmän epävarmuutta luovaa. Teolliset investoinnit riskeineen ovat jo itsessään haastavia hankkeita. Säätelyllä ei pidä sumentaa vaan kirkastaa teollisuuden näkymiä, Lehtomäki toteaa.

Lehtomäki myös painottaa, että jäsenvaltioille ja yrityksille on annettava riittävästi vapautta etsiä itselleen sopivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Fit for 55 -paketin myötä lanseerattua yksityiskohtaista sääntelyä lukuisine alatavoitteineen on karsittava. 

Metsien ilmastotavoitteissa on huomioitava suuret epävarmuudet

Komission ehdottama teollisen hiilen hallinta -strategia käsittelee muun muassa biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa ja hyötykäyttöä. Metsäteollisuudelle tämä on yksi potentiaalinen tapa luoda uutta liiketoimintaa tulevaisuudessa. Kyse on merkittäviä mahdollisuuksia sisältävästä, mutta taloudellisesti riskialttiista, runsaasti sähköä vaativasta ja teknologisia haasteita sisältävästä liiketoiminnasta, jota tulisi edistää kannusteilla.

- Metsiä koskevien ilmastotavoitteiden osalta EU:ssa on huomioitava metsänieluihin liittyvät suuret epävarmuudet. Tuhoille alttiit metsät ja ailahtelevat nielulaskennat ovat huono selkänoja ilmastotavoitteille. Metsien terveyttä ja kasvua parantava aktiivinen metsätalous on ilmastopolitiikan tärkeä elementti. Lisäksi Euroopan jokaisessa kolkassa tulisi Suomen tapaan soveltaa metsien uudistamisvelvoitetta, Lehtomäki ehdottaa.