Puuenergian käyttö kasvussa Pirkanmaalla

Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttö kasvoi viime vuonna ennätykselliset 21 prosenttia. Valtakunnallisesti kasvua oli kahdeksan prosenttia. 

Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2023 metsähaketta ennätykselliset 928 000 kuutiometriä, mikä on noin 163 000 kuutiometriä (noin 21 prosenttia) enemmän kuin edellisenä vuonna 2022. Valtakunnallisesti metsähakkeen käyttö lisääntyi noin kahdeksan prosenttia. Metsähakkeen käytön kasvu johtuu Pirkanmaalla turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentymisestä sekä kevät- ja syystalven kylmistä jaksoista, jolloin lämmitystarpeet kasvoivat. Pirkanmaalla käytettiin metsähaketta neljänneksi eniten Suomen maakunnista. Metsähakkeella tuotettiin vuonna 2023 energiaa Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa yhteensä noin 1854 gigawattituntia. 

Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitosten käyttämä metsähake valmistettiin lähes kokonaan hakkuutähteistä ja pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 39 000 kuutiometriä, mikä on 18 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään Pirkanmaalla runsaasti myös maatilojen talouskeskuksissa ja pientaloissa, kaikkiaan noin 100 000 kuutiometriä. 

Metsähakkeen lisäksi myös metsäteollisuuden sivutuotepuun, kuten kuoren, purun ja puutähdehakkeen, sekä kierrätyspuun käyttö on runsasta Pirkanmaan lämpölaitoksissa. Yhteensä kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin vuonna 2023 Pirkanmaalla energiaa 3 373 gigawattituntia.       

– Polttopuun käyttö pientaloissa on Pirkanmaalla runsasta. Luonnonvarakeskuksen mukaan puuta palaa pientaloissa ja maatiloilla Pirkanmaalla noin 0,6 miljoonaa kuutiota. Tämä huomioiden kiinteillä puupolttoaineilla tuotettu energiamäärä nousee Pirkanmaalla jo yli 4700 gigawattituntiin, kertoo elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta. 

Energiapuun käyttö uusiutuvana polttoaineena vähentää Pirkanmaan maakunnan laskennallisia hiilidioksidipäästöjä yli kaksi miljoonaa tonnia, jos vertailupolttoaineena on esimerkiksi kivihiili tai turve.  

Sääolosuhteet vaikuttavat vuosittain puupolttoaineiden kysyntään. Lauhoina talvina puupolttoaineiden käyttö on jopa 10–20 prosenttia vähäisempää kuin pakkastalvina. Myös puupolttoaineiden saatavuus ja kilpailukyky vaikuttavat niiden kulutukseen. 

– Jatkossa puupolttoaineiden kysyntään vaikuttaa edelleen turpeen käytön vähentyminen, investoinnit kiinteän polttoaineen kattiloihin, mahdollinen sähkön käyttö kaukolämmön tuotannossa ja tulevaisuuden vetylaitosinvestoinnit, Lähteenmäki sanoo.

Tiedotteen luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen ennakkotietoon.