Metsätuhot vuonna 2023 -raportti: Kirjanpainajan aiheuttama kuusikuolleisuus kolminkertaistunut

Puustotuhojen määrä ei ole noussut hälyttävästi, vaikka ilmaston lämpeneminen muuttaa puiden, tuholaisten ja taudinaiheuttajien elinolosuhteita.

Seurauksia on jo näkyvissä paikallisesti. Lumi-, hirvi- ja tuulituhot olivat vuonna 2023 edelleen yleisimpiä metsikön laatua alentavia tuhotekijöitä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Metsäkeskuksen sekä Itä-Suomen yliopiston asiantuntijat kertovat Luken tuottamassa Metsätuhot-raporttisarjassa eri tekijöiden aiheuttamien puustotuhojen määristä sekä tuhonaiheuttajien, kuten tautien, nisäkkäiden ja hyönteisten esiintymisestä vuosittain. Tiedot perustuvat valtakunnan metsien inventointiin (VMI), metsänkäyttöilmoituksiin, erillisiin seurantoihin, kansalais- ja ammattilaishavaintoihin sekä tutkijoiden omiin havaintoihin.

Tuhojen määrä suurempi, tuhopinta-alat kuitenkin keskimääräistä pienempiä

VMI:n perusteella vuonna 2023 esiintyi puuston laatua alentavia tuhoja hiukan alle yhdellä viidesosalla puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Vaikka tuhojen määrä on 300 000 hehtaaria suurempi kuin vuonna 2022, tuhopinta-alat ovat kuitenkin matalammat kuin viime vuosikymmenenä keskimäärin. 

Edellä mainittujen lukujen valossa puustotuhojen määrä ei ole noussut hälyttävästi. Ilmastonmuutos, eritoten lämpötilojen nousu sekä muutokset sadannassa, ovat kuitenkin muuttaneet puiden sekä niitä hyödyntävien tuholaisten ja taudinaiheuttajien elinolosuhteita.

”Negatiivisten yhteisvaikutuksien tuloksia on nähtävissä jo paikallisesti. Onko etelänversosurman ilmaantuminen ja okakaarnakuoriaisen runsastuminen eritoten kuivilla Varsinais-Suomen alueilla ennakkovaroitus tulevasta”, pohtii tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta.

Lumi-, hirvi- ja tuulituhot olivat vuonna 2023 edelleen yleisimpiä metsikön laatua alentavia tuhotekijöitä. Etelä-Suomessa hirven aiheuttamat tuhot olivat laskusuuntaiset yhdessä hirvikannan pienentymisen kanssa. Vuosi 2023 oli vähämyrskyinen ja määrältään maltilliset metsä- ja maastopalot keskittyivät alkukesään. Havununnia havaittiin jälleen aiempaa pohjoisempana, lehtikuoriaisia esiintyi edelleen paikoin runsaasti ja tuhoilmoituksia saatiin eniten mäntykuolemista.  

Kirjanpainajan aiheuttama kuusikuolleisuus kolminkertaistunut aiemmista vuosista

Metsäkeskuksen vastaanottamat hyönteistuhojen vuoksi tehdyt hakkuuilmoitukset jatkoivat määrällistä nousuaan ja VMI:n perusteella kirjanpainajan aiheuttamien puustotuhojen pinta-alat olivat nousseet viime vuosien tyypillisistä noin 20 000 hehtaarista 64 300 hehtaariin. Sen sijaan Etelä-Savossa meneillään oleva laaja ruskomäntypistiäisen massaesiintymä ei erottunut VMI:ssä, koska seudun koealat oli mitattu ennen kuin neulasten syönti alkoi kesällä.

Taloudellisesti merkittävät juurikääpätartunnat kuusikoissa ja männiköissä näkyvät VMI:ssa aliarvioina, vuonna 2023 puustotuhojen pinta-ala oli 40 000 hehtaaria. Metsänomistajille juurikäävän aiheuttamien vuosittaisten kokonaistappioiden arvioidaan olevan yli 50 miljoonaa euroa, joten juurikäävän torjumiseen on panostettava. 

”Juurikäävän torjunnassa kantokäsittelyn laatu ja juurikääpäisyyden huomiointi metsänuudistamisessa korostuu”, muistuttaa asiantuntija Henna Höglund Metsäkeskuksesta. 

Lämpötilojen nousu ja sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuusjaksot, vaikuttavat Suomen luontotyyppeihin ja metsätalouteen. Kevään hidas eteneminen sekä vähäiset ja lyhyet hellejaksot kesällä ovat toivottavia puuston hyvinvoinnille.

”Viileät ja sateiset kevät- ja kesäsäät rajoittaisivat kaarnakuoriaistuhojen määriä niin kuusissa kuin männyissäkin”, muistuttaa Ylioja.

Linkki raporttiin: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-906-2 (urn.fi)