Luken selvitys: ruoka-ala työllistää Suomessa 320 000 henkeä

14.05.2024 0.07

Luken_selvitys_elintarvikealasta_1.png

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.

Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien (238 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (82 000).

– Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt, sanoo Luken erikoistutkija Marja Knuuttila. 

Arvonlisäyksestä iso siivu kansataloudelle

Luken_selvitys_elintarvikealasta2.png

Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. 

Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla.

Maatalouden arvonlisäys sisältää 1,8 miljardin tuet, joista noin 700 miljoonaa euroa maksetaan EU:n budjetista ja 1,1 miljardiaeuroa kansallisesta budjetista.

Ravitsemistoiminta kasvatti arvonlisäystään nopeimmin aina vuoteen 2019 saakka, mutta Covid-19-kriisin aiheuttamien rajoitusten myötä arvonlisäys putosi merkittävästi vuosina 2020 ja 2021. Sen sijaan kaupassa ja elintarviketeollisuudessa koronan vaikutukset jäivät varsin vähäisiksi.

Eniten ruoka-ala työllistää ja tuottaa arvonlisäystä Uudellamaalla. Maakunnan osuus alan kaikista työllisistä oli vuonna 2021 noin 26 ja alan arvonlisäyksestä lähes 27 prosenttia. 

– Uudellamaalla erityisesti palvelualat, kuten elintarvikekauppa ja ravitsemistoiminta sekä elintarviketeollisuus työllistävät paljon, vaikka niiden osuus maakunnan työllisistä ja arvonlisäyksestä on suhteellisen pieni muun talouden suuren koon vuoksi, toteaa vieraileva tutkija Eero Vatanen Itä-Suomen yliopistosta.

Selvästi suurin aluetaloudellinen merkitys ruoka-alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jossa alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri. 

Karttaesityksessä on avattu tarkemmin ruoka-alan vaikutuksia maakunnittain.

Valtion kassaan mukava veropotti

Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vajaa 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut.

Ruoka-alalta kerättävistä veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Maakuntiin jää suurin osa palkansaajien tuloveroista kunnallisverona sekä osa yritysveroista. Ruoka-alan verojen osuus kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista on noin 10 prosenttia.

Ruoka-alalle lisäkasvua viennistä

Viime vuosina tapahtunut kuluttajien ostovoiman heikentyminen on osoittanut kotimarkkinoiden kasvuun liittyvät rajoitteet. Menestyvän viennin avulla ruoka-alan taloudellinen arvo olisi helpommin ylläpidettävissä ja kehitettävissä. Luken helmikuussa julkistaman keskustelunavauksen mukaan ruokavientiä lisäämällä ruoka-alan arvonlisäystä olisi mahdollista kasvattaa jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaatisi ruoka-alan yritysten ja valtion tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. 

Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.

25.05.2024Terminator miehet onnittelevat 70-vuotiasta: - "KULJETTAMISEN AMMATTILAISET JO KOLMANNESSA SUKUPOLVESSA"
25.05.2024KATSO TÄSTÄ 24.5. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset.
17.05.2024Kuumasinkittyjen pankkojen toimitusajat nopeutuvat kesäkausina.
17.05.2024Metsäalalla investoidaan - nyt kannattaa markkinoida!
17.05.2024Koostesivu : "Terminator-tekniikkaa" 1-16.
01.05.2024 0.07LUE TÄSTÄ! Järkälemäinen Kivirock lehti 1/2024 on ilmestynyt - lähes 250 sivua maarakennus, kaivos ja kuljetusalan asiaa
27.05.2024 9.00Terminator -, ja TimberMaxx pankkomallien rakenne takaa viisin- jopa kymmenkertaisen värinäkeston.
27.05.2024 7.00Ponssen tehdas korvaa nestekaasun biokaasulla
27.05.2024 3.00Arto Matinlassi MAN -kuorma-automyyjäksi
27.05.2024 0.07ACEA: Uusien autojen rekisteröinnit vahvassa kasvussa huhtikuussa EU:n alueella

Siirry arkistoon »