Lehtometsien kuusettuminen taannuttaa lehtojen luonttoarvoj

04.06.2024 13.33

Lehtometsaa_7.jpg

Lehdot ovat olleet Suomen metsien luontokatokeskustelun keskiössä jo vuosia erityisen rikkaan lajistonsa takia. Suomen metsäkeskuksen Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa tehtiin luonnonhoitotöitä yli 140 lehtokohteella ja parannettiin niiden luontoarvoja.

Lehdot ovat reheviä kasvupaikkoja, joissa elää monimuotoisempi lajisto kuin missään muussa metsäisessä elinympäristössä. Monien lehtojen luontoarvot ovat kuitenkin taantumassa. Suurin syy lehtojen lajiston yksipuolistumiseen on lehtojen kuusettuminen.

Luonnonhoitotöillä pidetään lehdoissa yllä mahdollisimman monipuolista puulajistoa, mikä tarkoittaa kuusten vähentämistä. Lehdoissa menestyvillä lehtipuilla ja pensailla on runsaasti seuralaislajeja, kuten pölyttäjiä, joilla on myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeä merkitys.

Lehtojen helmiä hoidettiin 11 maakunnassa

Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa oli tavoitteena hoitaa 120 lehtoa, mutta tavoite ylittyi reippaasti. Vuonna 2021 alkaneessa ja piakkoin päättyvässä hankkeessa hoidettiin muun muassa suojeltuja lehmus- tammi- ja pähkinälehtoja mutta myös tavanomaisempia talousmetsissä esiintyviä lehtoja. 

- Olen erittäin tyytyväinen näin hienosta tuloksesta. Erityisesti ilahduttaa se, että yksikään kohde ei ole jäänyt hoitamatta sen takia, että työlle ei olisi löytynyt tekijää. Myös metsänomistajat ovat suhtautuneet luonnonhoitoon erittäin myönteisesti, sanoo hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.

Hoitotöitä toteutettiin 11 maakunnan alueella, 41 kunnassa ja 143 kohteella. Työt painottuivat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntiin, koska näissä maakunnissa on eniten lehtoja. Suurin määrä kohteita hoidettiin Pälkäneellä, Hämeenlinnassa, Valkeakoskella ja Hattulassa. Hoidettujen kohteiden yhteispinta-ala on noin 150 hehtaaria.

Hoitotyöt suunniteltiin Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa. Suurimman osan kohteista hoitivat metsäalan ammattilaiset ja luonnonhoidon yrittäjät, mutta osan hoitivat metsänomistajat itse. Usein kohteita hoidettiin samalla, kun läheisissä talousmetsissä tehtiin hoitotoimia. Hoitotöistä ei tullut metsänomistajille kustannuksia ja omalle lehtojen hoitotyölleen he saivat hankkeelta kannustavan korvauksen.

Kuusikin kuuluu lehtoihin mutta ei kaikkialle

Lehdoissa voidaan tavata noin 15 eri lehtipuulajia, ja erityisesti kasvupaikan suhteen vaateliaat jalot lehtipuut, kuten tammi ja metsälehmus, menestyvät parhaiten lehdoissa. Lisäksi lehdoissa esiintyy useita lehtopensaslajeja ja monia muita lehtokasveja.

Lehtipuut ja lehtopensaat eivät menesty kuusen varjostuksessa. Hoitotyö on siksi usein varjostavan kuusen poistoa, jolloin lehdon vaatelias kasvillisuus saa enemmän valoa. Lehtojen hoitoa ei voida kuitenkaan yksinkertaistaa pelkästään kuusen poistoksi, koska kuusikin on luontaisesti yksi lehdon puulajeista. 

- Näyttäisi siltä, että kuusi on ilmastonmuutoksen häviäjiä. Lehdoissa ja metsissä yleensäkin paras tapa lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta ja turvata taloudellista tulosta on kasvattaa niitä sekametsinä. Tämä on myös paras keino sopeutua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten kuivuuteen, hyönteistuhoihin ja myrskytuhoihin, sanoo Ruutiainen.

Pienten lehtosirpaleiden luontoarvot olisi turvattava

Lehdot ovat olleet edellytys Suomen asuttamiselle. Niitä on vuosisatojen aikana raivattu maatalousmaiksi tai otettu moneen muuhun ihmisen käyttötarkoitukseen. Lehtoja on enää pieninä sirpaleina peltojen reunoilla, vesistöjen äärellä, jyrkänteiden alla ja yleensä kohteilla, joita ei ole voitu hyödyntää muuhun kuin metsätalouteen. 

Lehtojen monimuotoisuudesta ja niitä kohdanneesta luontokadosta kertoo se, että lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on alle kaksi prosenttia, mutta kaikista uhanalaisista metsälajeista lehtojen lajeja on peräti 45 prosenttia. Lisäksi kaikki lehtoluontotyypit on luokiteltu joko uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. 

Etelä-Suomen lehdoista on suojeltu vain kolme prosenttia, eli 97 prosenttia lehdoista on edelleen talousmetsinä. Lehtojen luontoarvot olisi ehdottomasti turvattava tavalla tai toisella. Metsien luontokatoa torjuttaessa ne ovat keskeisessä asemassa.

Joka kolmas metsänomistaja suojeli luontoarvoja metsissään

Hankkeessa tavoitettiin 300 metsänomistajaa, joista peräti 40 suojeli arvokkaita luontokohteitaan METSO-ohjelmalla pysyvästi ja 60 määräaikaisesti. Yhteensä pysyvään suojeluun päätyi noin 250 hehtaaria ja määräaikaiseen 180 hehtaaria luontokohteita, joista suuri osa on lehtometsiä. 

- Se, että jopa kolmasosa tavoitetuista metsänomistajista päätyi suojelemaan arvokkaan luontokohteensa, kertoo halukkuudesta vapaaehtoiseen suojeluun. Edellytys vapaaehtoiselle suojelulle on, että siitä kerrotaan metsänomistajille laajasti ja suojelun rahoitus pysyy tarjontaa vastaavalla tasolla, sanoo Ruutiainen.

Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, jota rahoitetaan Helmi- ja METSO-ohjelmista. Hanketta vetää Suomen metsäkeskus. Hanke alkoi vuonna 2021 ja päättyy tämän vuoden syyskuussa.

Lisätietoa Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeesta

15.06.2024 7.00Nimitykset: Jouni Kummala palaa takaisin Vehoon - Suomen Hyötyajoneuvoliiketoiminnan johtoon
15.06.2024KATSO TÄSTÄ 14.6. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
14.06.2024KOME 40-VUOTTA VAUHDISSA MUKANA
04.06.2024VIELÄ EHTII !!!: -"Metsäalalla investoidaan - nyt kannattaa markkinoida"!
17.05.2024Koostesivu : "Terminator-tekniikkaa" 1-16.
17.06.2024 18.00Ennallistamistoimissa tärkeää yhdistää luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsäteollisuuden puunhankinta
17.06.2024 17.00Odotettu uutuus Hitachilta
17.06.2024 15.00Jorpe - maansiirtolavoja yli 50 vuoden kokemuksella
17.06.2024 13.00Jussi Malmi, toimialajohtaja, Wihuri Tekninen Kauppa: "Tulevaisuutta rakennetaan perheyrityksen pitkällä tähtäimellä"
17.06.2024 11.00Eroon muovista?

Siirry arkistoon »