Raakapuun autokuljetusta kartoitettiin globaalisti Itä-Suomen yliopiston johdolla

Itä-Suomen yliopiston ja yhteensä 34 muun yliopiston, tutkimuslaitoksen ja yrityksen tutkimuksessa kerättiin kattava yleiskuva teollisen raakapuun autokuljetuksesta maailmalla. Tutkimuksessa dokumentoitiin suurimmat sallitut kokonaismassat raakapuun autokuljetuksessa eri maissa, autokuljetuksen osuus raakapuun kokonaiskaukokuljetusmääristä, sekä raakapuun autokuljetuksessa keskimääräinen kuormakoko, kaukokuljetusmatka ja -kustannukset globaalisti.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön, FAO:n tilastojen mukaan globaalisti viime vuosina teollisen raakapuun hakkuut ovat olleet noin 2000 miljoonaa kuoretonta kiintokuutiometriä vuodessa. Suomalaisittain kuorellisina kiintokuutiometreinä määriteltynä raakapuun hakkuut ovat olleet täten lähes 2300 miljoonaa kiintokuutiometriä vuosittain. Luonnollisesti tämä määrä raakapuuta – tukkia ja kuitupuuta – on kuljetettava metsistä puuta käyttäville ja jalostaville tehtaille.

Raakapuun autokuljetusta dokumentoitiin

Raakapuun hakkuut maailmalla tilastoidaan kattavasti, mutta sen sijaan raakapuun kaukokuljetuksesta globaaleja tilastoja ei tuota FAO eikä muukaan taho. Esimerkiksi siitä, mikä on kunkin kaukokuljetusmuodon (auto, juna ja alus/uitto) osuus eri maissa, ei ole olemassa koottua tilastotietoa. Samoin ei ole yhteenvetoa, minkälaisella puutavara-autokalustolla raakapuuta kuljetetaan maittain, ja minkälaisia kaukokuljetusmatkoja raakapuuta kuljetetaan, sekä toisaalta mitkä ovat kaukokuljetuskustannukset eri maissa Euroopassa ja muualla maailmassa. Näihin kysymyksiin lähdettiin etsimään vastauksia Itä-Suomen yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa porauduttiin erityisesti teollisen raakapuun autokuljetukseen.    

Tutkimuksessa puutavara-autojen suurimmissa sallituissa kokonaismassoissa oli isoa vaihtelua. Pienimmät puutavara-autojen suurimmat sallitut kokonaismassat ovat käytössä Japanissa, missä maanteillä suurimmat sallitut puutavara-autoyhdistelmien kokonaismassat jäävät alle 40 tonnin. Vastaavasti muutamassa maassa puutavara-autojen suurimmat sallitut kokonaismassat ovat yli 70 tonnia operoitaessa yli 8-akselisilla puutavara-autoyhdistelmillä. Tällaisia maita ovat Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Afrikka, Kanada (Albertan, Brittiläisen Kolumbian ja Ontarion provinssit), Ruotsi, Suomi, Uruguay ja Yhdysvallat (Michiganin osavaltio).

Monissa maissa on poikkeuksia suurimmissa sallituissa puutavara-autoyhdistelmien kokonaismassoissa. Esimerkiksi joillakin tieverkoston osilla on käytössä korkeammat kokonaismassat, myös talvella on mahdollisuus käyttää korkeampia kokonaismassoja, tai viranomaisten erikoisluvalla on mahdollisuus ajaa suuremmilla kokonaismassoilla.

Viidennes tutkimuksen vastaajista kertoi, että heidän maassaan on suunnitelmia nostaa suurimpia sallittuja ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassoja. Tällöin tavoitteena on nostaa suurimmat sallitut ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassat naapurimaiden tasolle raakapuukuljetusten jouhevoittamiseksi maiden välillä.

Myös raakapuukuormissa eroja

Tutkimus osoitti myös, että korkeat suurimmat sallitut kokonaismassat puutavara-autoissa merkitsevät keskimäärin isompia raakapuukuormia. Esimerkiksi Argentiinassa, Australiassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa (Alberta, Brittiläinen Kolumbia ja Ontario), Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa (Michigan) voidaan saavuttaa yli 45 tonnin raakapuukuormia autokuljetuksessa. Toisaalta esimerkiksi Saksassa raakapuukuormat jäävät 20 tonnin tuntumaan autokuljetuksessa.

Tutkimus paljasti lisäksi, että autokuljetus on raakapuun pääasiallinen kaukokuljetusmuoto lähes kaikissa tutkimukseen vastanneissa maissa. Ainoastaan ​​Tanskassa autokuljetuksen osuus oli alle 50 prosenttia raakapuun kokonaiskaukokuljetusmääristä. Koko tutkimusaineistossa vuoden 2019 hakkuumäärillä painotettuna autokuljetuksen osuus oli 89 prosenttia raakapuun kokonaiskaukokuljetusmääristä.

Kuljetusmatkoissa ja -kustannuksissa on myös iso haarukka

Tutkimuksessa raakapuun keskimääräinen kaukokuljetusmatka autokuljetuksessa oli 128 kilometriä. Bulgariassa, Puolassa, Turkissa ja Uruguayssa raakapuun autokuljetuksessa keskimääräiset kaukokuljetusmatkat olivat yli 200 kilometriä. Lyhimmät kaukokuljetusmatkat raakapuun autokuljetuksessa olivat puolestaan tutkimuksessa Japanissa, Tanskassa, Virossa ja Sloveniassa, missä keskikaukokuljetusmatkat jäivät alle 60 kilometrin.

Raakapuun keskimääräiset kaukokuljetuskustannukset autokuljetuksessa olivat 11,1 euroa kuljetettua puutonnia kohden. Vaihteluväli kustannuksissa maittain oli 4–24 euroa/raakapuutonni. Mielenkiintoista oli havaita koko tutkimusaineistossa, että autokuljetuksessa maittain keskimääräisen kaukokuljetusmatkan noustessa raakapuun kaukokuljetuskustannukset kasvoivat. Toisaalta suurimpien sallittujen puutavara-autoyhdistelmien kokonaismassojen kasvaessa keskikaukokuljetuskustannukset autokuljetuksessa laskivat. 

Tilastoja ja tutkimuksia tarvitaan joissakin maissa

Moni tutkimukseen vastannut valitti, että hänen maastaan ei löydy kattavia, virallisia tilastoja ja uusia tutkimuksia raakapuun kaukokuljetuksesta. Tämän vuoksi osa tutkimukseen vastanneista asiantuntijoista ei osannut vastata kaikkiin kysymyksiin tai vaihtoehtoisesti he antoivat oman parhaan arvionsa kysymyksiin. – Täten jatkossa joissakin maissa tarvitaan ajantasaista tilastotietoa ja uusia tutkimuksia raakapuun kaukokuljetuksesta.

Tutkimustulokset osoittivat, että suhteellisen alhaiset suurimmat sallitut kokonaismassat maantiekuljetuksissa ja pitkät kaukokuljetusmatkat nostavat kaukokuljetuskustannuksia. Yksi ratkaisu tähän on, että käytettäisiin suurempia sallittuja kokonaismassoja maantieliikenteessä. Tämä ei kuitenkaan ole todennäköisin tie autokuljetusten tehostamiseksi. Helpoin keino lienee kaikissa maissa kaukokuljetusten parempi suunnittelu, jolla voidaan lyhentää keskikaukokuljetusmatkaa ja vähentää tyhjänä ajon määrää, sekä varmistaa, että kukin kuljetettava raakapuukuorma on täynnä.

Kuljetusten kustannustehokkuuden lisäksi paremmalla suunnittelulla voidaan saavuttaa myös raakapuun kaukokuljetuksessa globaalisti parempi energiatehokkuus ja pienemmät kasvihuonekaasupäästöt, mistä luonto kiittää.

Näin tutkimus toteutettiin:

Itä-Suomen yliopiston ja yhteensä 34 muun yliopiston, tutkimuslaitoksen ja yrityksen tutkimuksessa selvitettiin suurimmat sallitut kokonaismassat raakapuun autokuljetuksessa eri maissa, autokuljetuksen osuus raakapuun kokonaiskaukokuljetusmääristä ja raakapuun autokuljetuksessa keskimääräinen kuormakoko, kaukokuljetusmatka ja -kustannukset maittain.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin raakapuun kaukokuljetusasiantuntijoille ja -tutkijoille kuhunkin Euroopan maahan, missä raakapuun hakkuut olivat yli miljoona kiintokuutiometriä kuoren alta mitattuna vuonna 2019. Näin ollen kysely lähetettiin yhteensä 30 maahan Euroopassa.

Lisäksi kysely lähetettiin valittuihin metsätalousmaihin – Kanada, Yhdysvallat, Brasilia, Argentiina, Chile, Uruguay, Etelä-Afrikka, Australia, Uusi-Seelanti, Kiina, Japani ja Turkki – helmikuussa 2022 ja kysely suljettiin toukokuussa 2022. Kyselyyn osallistui yhteensä 31 maata. Vuonna 2019 raakapuun hakkuut tutkimukseen osallistuneissa maissa olivat yhteensä 1430 miljoonaa kuoretonta kiintokuutiometriä. Kun tutkimuksessa raportoitiin autokuljetuksen osuutta keskimäärin, sekä keskimääräisiä kaukokuljetusmatkoja ja -kustannuksia, ne laskettiin painottamalla kunkin tutkimuksen osallistujamaan ilmoittamat luvut vuoden 2019 raakapuun hakkuumäärillä.

Tutkimustyö perustui metsätieteiden ylioppilas Milla Seurin metsätieteiden kandidaatin tutkielmaan, jonka professori Kalle Kärhä ohjasi Itä-Suomen yliopistossa metsätieteiden osastolla. Tutkimus liittyi Metsät ja biotalous (FOBI) -tutkimusyhteisön tutkimusalaan ja sitä tuki myös Itä-Suomen yliopiston koordinoima ja professori Heli Peltolan johtama UNITE-lippulaiva.