2013: -"Mitta- ja massapäätöksellään hallitus ankkuroi kumipyöräliikenteen Suomen johtavaksi kuljetusmuodoksi".14.03.2024 7.00 Suomen teille on tulossa entistä järeämpää kalustoa. Jos yrittäjien on investoitava uuteen kalustoon, ON valtiovallankin kannettava oma vastuunsa, muistuttaa Teppo Mikkola.
Kehysriihen päätöksellä Suomen teille on tulossa entistä järeämpää kalustoa. Hallitus kaavailee säästävänsä vuositasolla 80-120 miljoonan logistiikkakustannukset mittojen ja massojen korotuksella. Polttoaineveron nostolla kerätään 125 miljoonaa. Kuljetusyrityksille ei verohuojennuksia luvata, ja esimerkiksi teiden ja siltojen kohennukseen liikenee vuositasolla vain 10-15 miljoonaa. Jos yrittäjien on investoitava uuteen kalustoon, ON valtiovallankin kannettava oma vastuunsa, muistuttaa SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola SKAL Itä-Suomi ry:n vuosikokouksessa Joensuussa lauantaina. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtajan mukaan tilanne on erityisen huolestuttava liikenneturvallisuuden kannalta. Liikennevirasto on arvioinut, että tieinfraan tarvittaisiin 10 vuoden aikana ainakin miljardin euron lisäinvestoinnit. Suomen tiestö kärsii useampien vuosien korjausvelasta, sillä tiemäärärahat ja samalla kunnossapidon laatu ovat jatkaneet laskuaan. Kaikkein heikoimmalle kunnossapidolle on jäänyt alempiasteinen tieverkko, joka on avainasemassa monissa teollisuuden kuljetuksissa. Talvikunnossapidon nykyinen taso ei salli kuormien painon ja korkeuden kasvattamista. Mikkola painottaa itäisen Suomen kuljetustarpeita: "Itä-Suomen elinkeinoelämä sykkii metsäteollisuuden tahtiin. Täällä kuljetetaan raakapuuta ja puujalosteita enemmän kuin missään muualla Suomessa. Suuremmat yhdistelmät ja kuormat auttaisivat laskelmien mukaan metsäteollisuutta, jos reitit sallisivat suuremmalla kalustolla liikennöinnin. Esimerkiksi valtatie 9:n Jännevirran silta Kuopion ja Joensuun välillä saisi tieviranomaisten arvion mukaan 60 tonnin painorajoituksen. Jos siltaa ei pysty käyttämään, kasvaa Jännevirran kiertävä kuljetusmatka kymmenillä kilometreillä. Tällaisia esimerkkejä on lukuisia." Mitta- ja massapäätöksellään hallitus ankkuroi kumipyöräliikenteen Suomen johtavaksi kuljetusmuodoksi. Tämän tulee näkyä koko liikennepolitiikassa: ”Hallitus korotti kaluston painoja kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta samasta kehysriihestä saatiin myös polttoaineveron korotus, joka heikentää tuntuvasti kuljetusasiakkaiden, kuten teollisuuden ja kaupan, kilpailukykyä", Teppo Mikkola muistuttaa. Liikennepoliittisen selonteon tiehankkeiden ohella tulee tieinfran parannuksiin ja kunnossapitoon tehdä pysyvä ja tuntuva määrärahakorotus. Tiestö, sillat, risteykset ja muut kuljetusväylät - kuten lossit – tulee kartoittaa pikaisesti uusien kalustopainojen näkökulmasta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Kuljetusyritysten on saatava pikaisesti tietää, millä väylillä uusia painoja voidaan hyödyntää, jotta uusien mahdollisten kalustoinvestointien kannattavuus pystytään arvioimaan. ”Todennäköisesti moni yrittäjä joutuu käyttämään korotettuja painoja myös ongelmallisilla teillä, jotta saisi kannattavuuttaan tasapainotettua. Valvontaa tuskin pystytään ulottamaan alempiasteisille teille, varsinkin jos käy kuten pelkään, että eduskunta todella äänestää Liikkuvan poliisin lakkauttamisen puolesta”, Mikkola jatkaa. Kustannustaakan hellittämiseksi kuljetusyrityksille tulee luoda polttoaineveron palautusjärjestelmä, joka on helposti toteutettavissa oleva keino alentaa logistisia kokonaiskustannuksia. SKAL pyysi tätä yrityksille kehysriiheltä, mutta ei saanut: "Investointeihin ryhtyville kuljetusyrittäjille tulee luoda kannustimia, ei kasvun esteitä," Teppo Mikkola kiteyttää. SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola puhui SKAL Itä-Suomen vuosikokouksessa Joensuussa. |