Junavaunupankoista alkoi nuppusidonnan "pitovoimien" kehittäminen.

Junapankkoja alettiin vakavasti kehittää 80-luvun alkupuolella ns. lavettivaunujen pohjalle. Kehitystyön perusvaatimuksina oli ajan henkeen penkon keveys. Kehitys kuitenkin kehittyi nopeasti ja kuormatilakoon tärkeys alkoi korostua käyttöturvallisuuden ohella.

Rautapyörän miehiä kiinnosti aluksi pankkojen teko alumiiniprofiileista , ajan hengen mukaisesti. Meidät kumipyöräliikenteen pankko-osaajat kutsuttiin suunnitteluun mukaan oletuksella saada suurien sarjojen valmistusta. - Toisin kuitenkin kävi.

Alumiini karsiintui pelistä nopeasti pois , ja samoin Exte 54 tyyppinen Uddeholm-Structo teräsprofiiliputki ( teräsputkiosaamista 1500 luvulta alkaen - se on tolppana Ruotsin raakapuuvaunuissa , ja Exten teräspankoissa ). Tilalle tuli aikansa ykkösteräs jota kutsuimme kansanomaisesti vesikarkaistuksi booriteräkseksi. 



Yhdessä VR:n kanssa kehitimme vesikarkaistusta booriteräksestä valmistetun Suomen ensimmäisen kiinteätolppaisen tolppaliukuesteillä varustetun pankkomallin. Tämä kevyt ja luja pankkomalli on vieläkin yleisin junavaunupankkomalli Suomessa Tämän pankon muunnosmalli on rungoltaan modifioituna uusimmissa junavaunumalleissa ja lähes sellaisenaan mm. Mantsisen terminaalivaunuissa.- Nämä pankkomallit olivat ensimmäisiä jatkeettomia ja kiinteällä tolpalla ja 100% liukuestepinnoilla varustettuja pankkomalleja Euroopassa. Raakapuuvaunujen pankkojen purevat pitopinnat mahdollistavat turvalliset raakapuun kuljetukset , jopa ilman nippusidontaa.

Heikki Jokela
 Asiantuntija 
050 4129 0924
------------------------------------------------


Raakapuuvaunut – Sp, Sps, Spa ja  Spar ovat jalostuneet
näitten ns.lavettivaunumallien pohjalle , ja ne ovat
parhaimmillaan kuormatiloiltaan yhteneviä oikein
rakennettujen puutavara-autoyhdistelmien kanssa.