Lisätoimia energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen

Valtioneuvosto päätti  pitämässään istunnossa lähettää kansallisen energia- ja ilmastostrategian selontekona eduskunnalle. Strategialla varmistetaan, että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut energia- ja ilmastotavoitteet. Samalla valmistellaan tietä kohti pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.

Vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja vuoden 2020 jälkeisen kehityksen suuntaamiseksi selontekoon sisältyy yhteensä 120 strategista linjausta. Ne koskevat muun muassa Suomen kantoja EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan vuoden 2020 jälkeen, energiatehokkuutta, varautumista kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiin, uusiutuvan energian edistämisen edellyttämiä lisätoimia, kuluttajatoimien ohjausta, turpeen käytön hallittua vähentämistä, reagointia eurooppalaiseen ja kansalliseen energiamarkkinakehitykseen, sähkönhankinnan omavaraisuuden turvaamista ja kaukolämpöön liittyviä kysymyksiä.

Päivitystyössä on otettu huomioon eduskunnan vuoden 2008 strategiaa koskeva kannanotto, jonka mukaan energia- ja ilmastovelvoitteiden täyttämisessä on painotettava kustannustehokkuutta, energiaomavaraisuuden lisäämistä sekä riittävän ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaamista.

Strategian liitteenä on mineraaliöljyn vähentämisohjelma, jonka 11 linjauksessa määritellään miten öljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta saadaan pudotettua alle 17 prosentin vuoteen 2025 mennessä. Toissavuonna osuus oli 24 %, joka jo sekin oli teollisuusmaiden alhaisimpia lukuja. Mineraaliöljyn käytön vähentäminen toteutuisi etenkin biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä edistämällä niin liikenteessä kuin lämmityksessäkin.

Myös liikenteen energiatehokkuuden parantaminen olisi tässä avainasemassa.

Strategiassa on linjattu myös vuoteen 2025 saakka ulottuvia puhtaan energian toimenpiteitä, joilla voidaan edelleen vähentää energiantuotannon ja asumisen sekä liikenteen päästöjä sekä samalla luoda uutta teknologiavientiä.

Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi käynnistyy jo lähiviikkoina työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tiekartan laatiminen kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on tällä tavoin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Suomen uusiutuvan energian 38 prosentin tavoite energian loppukulutuksesta vuonna 2020 on täyttymässä.

Uusiutuvan käyttö lisääntyy meillä etupainotteisesti eli Suomi ylittää EU:n asettamat vuotuiset vähimmäistavoitteet koko 2010-luvun ajan. EU:n liikenteen polttoaineille asettaman uusiutuvan energian 10 prosentin velvoitteen Suomi tuplasi kansallisesti päättämällä tavoitteen nostosta 20 prosenttiin. Tavoitteen toteutuminen on varmistettu biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta koskevalla lainsäädännöllä.

Vuonna 2008 tuulivoiman rakentamisen tavoitteeksi asetettiin kuuden terawattitunnin tuotanto vuonna 2020.

Strategiassa tätä rakentamista joudutetaan kehittämällä suunnittelua ja lupamenettelyjä ja siten lupien saamista. Samalla vuoden 2025 tavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh tuotanto. Merituulivoiman demonstraatiohankkeelle hallitus on varannut 20 miljoonan euron erillistuen vuodelle 2015.

Vuoden 2008 strategiassa sähkön kokonaiskulutuksen arvioitiin vuonna 2020 olevan 98 TWh.

Erityisesti talouden suhdanne- ja rakennekehityksestä johtuen sähkönkulutuksen ennakoidaan jäävän 94 terawattituntiin vuonna 2020. Viime vuonna kulutus oli 85,2 TWh. Kulutusennätys on vuodelta 2007, jolloin sähköä käytettiin noin 90,4 TWh.
Suomi ei ole edelleenkään omavarainen sähköntuotannossa, vaan on voimakkaasti riippuvainen sähkön tuonnista kylmimpinä talvikuukausina.

Sähkön omavaraisuus saavutetaan vasta 2020-luvulla, kun Olkiluoto 3 ja periaatepäätösluvat saaneet ydinvoimalaitosyksiköt ovat käynnistyneet ja uusiutuvan sähkön tuotanto on lisääntynyt suunnitellusti.

Energian loppukulutuksen kasvu taitetaan energiatehokkuutta parantamalla niin, että vuonna 2020 kulutus on enintään 310 TWh. Vuonna 2010 kokonaiskulutus oli 323 TWh. Strategiapäivityksen tavoiteluku on sama kuin vuoden 2008 strategiassa, mutta Tilastokeskuksen tekemien tilastointimuutosten takia nyt asetettava tavoite on 11 TWh tiukempi kuin tavoite vuonna 2008.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon myötä strategiapäivityksessä on lukuisia energiatehokkuuteen liittyviä kirjauksia.

Direktiivin toimeenpanemiseksi Suomi laatii energiatehokkuuslain ja direktiivin mukainen energiatehokkuuden toimeenpanosuunnitelman. Lisäksi laaditaan muun muassa pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi, valtion keskushallinnon rakennusten energiansäästösuunnitelma, kehitetään kuntien energiatehokkuussuunnitelmia ja selvitetään mahdollisuus energiayhtiöiden velvoiteohjelmaan.

Tavoitteena on myös edistää kansainvälisen energiatehokkuusliiketoiminnan syntymistä ja kasvua.

Esimerkkejä muista strategisista linjauksista:
·Pidetään kiinni metsähakkeen käytön 25 TWh:n tavoitteesta sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2020. ·Edistetään metsäpohjaisen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä. ·Tavoitellaan maakaasun käytön korvaamista noin 10 prosentilla kotimaisesta puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla vuoteen 2025 mennessä. ·Edistetään toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden demonstrointia ja kaupallisen tuotannon käynnistymistä.

Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä.

Turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viime vuosien keskitasosta (23 TWh) vuoteen 2025 mennessä. ·Luodaan vuonna 2013 yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle ·Joukkoliikenteestä luodaan yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää käyttäjäystävällisen, yhteen toimivan maksu- ja informaatiojärjestelmän.

Vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

Erityisesti kuluttajat tässä tärkeässä roolissa. ·Tavoitellaan Suomen energiateknologiaviennin kasvua 20 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä ja cleantech-viennin kasvua 38 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.