Suurimmalla osalla hirvitalousalueista hirvikanta on tällä hetkellä asetetussa tavoitteessa, eikä kantaa ole monella alueella enää pyritty laskemaan. Pyyntilupia viime kaudelle myönnettiin 15 prosenttia edelliskautta vähemmän. Valtakunnan tasolla myönnettyjen pyyntilupien käyttöaste oli 78,5 prosenttia.

- Hirvisaalis tippui kaikilla riistakeskusalueilla ja pinta-alaan suhteutettuna hirviä kaadettiin 1 hirvi 1000 hehtaaria kohden, hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Saalis oli jälleen edelliskautta hieman urosvoittoisempi ja kaadetuista aikuisista hirvistä uroksia oli 58 prosenttia ja naaraita 42 prosenttia. Saaliissa vasojen osuus oli 48 prosenttia, joka on viime vuosia hieman suurempi. Urosvasoja vasasaaliista oli noin 52 prosenttia, mikä vastaa keskimääräistä vasojen sukupuolijakaumaa.

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee arvion jahdin jälkeisestä kannasta maaliskuussa. Samoin maaliskuussa alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvikannan hoitotavoitteet seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Luken vuosittain tuottama hirven kanta-arvio on pienentynyt jo useamman vuoden. Viime kevään kanta-arviossa kannan arvioitiin pienentyneen edellisvuodesta noin 4,4 prosenttia ollen metsästyksen jälkeen noin 77 000 hirveä (95 todennäköisyysväli 67 000–88 000 hirveä). Asetetut tiheystavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan.

- Pienentyneestä saaliista huolimatta hirvi on edelleen koko maan tasolla tärkein riistaeläin ja viime jahtikaudella sen metsästykseen osallistui jälleen noin 100 000 metsästäjää. Metsästyksellä on huomattava virkistysarvo ja päättyneellä metsästyskaudella metsällä vietettiin aikaa noin 590 000 henkilötyöpäivää, Saunaluoma kertoo.