Logistiikkaselvitys: Kanta-Häme merkittävä tavaraliikenteen välittäjämaakunta06.04.2024 3.00 
ELY-Keskus: Kanta-Hämeen logistiikkaselvityksestä selviää alueen merkittävä rooli tavaraliikenteen välittäjämaakuntana Etelä-Suomessa. Selvitys osoittaa maakunnan erinomaisen logistisen sijainnin ja hyvän saavutettavuuden tarjoavan houkuttelevia sijaintimahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja logistiikka-alueille. Kanta-Hämeen kolme seutukuntaa (Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki) sijoittuvat strategisesti Suomen tärkeimpien vienti- ja tuontisatamien sekä väestön ja elinkeinoelämän painopistealueiden läheisyyteen Vihreän siirtymän vaikutukset, uudet käyttövoimat raskaassa liikenteessä kuten sähkö, vety ja biokaasu ja kuljetusmuotojen muutokset rautateille multimodaaliterminaaleissa luovat kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia myös Kanta-Hämeeseen. Tulevaisuudessa on keskityttävä raskaan liikenteen taukopaikkojen, käyttövoimien lataus- ja jakeluverkkojen kehittämiseen sekä logistiikkakeskusten ja yritysalueiden kehitykseen. ”Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sijaitsee logistiikkakeskuksia pääteiden risteyksissä ja rautatien varrella. Tällä hetkellä Hämeenlinna ja Janakkala kehittävät valtatien 3 varrella sijaitsevaa Moren logistiikka-aluetta. Riihimäellä puolestaan panostetaan rautatielogistiikkaan ja siellä on olemassa varaus multimodaaliterminaalin kehittämiseen. Multimodaaliterminaali on terminaali, jossa pystytään vaihtamaan yhdestä kuljetusmuodosta toiseen”, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen liikennejärjestelmävastaava Anna Puolamäki. Logistiikkaselvitys tarkastelee myös liikenne-ennusteiden ja kuljetusverkkojen kunnon kautta alueen kehitysnäkymiä. Ennustettavissa olevat kehitysnäkymät osoittavat maltillista kasvua tavarakuljetuksissa, mutta samalla on huomioitava ulkoisten tekijöiden vaikutukset, kuten raakapuukuljetuksiin liittyvät muutokset viimeisten vuosien aikana. Puolamäki kertoo, että tiekuljetusten päästöjen ennustettu kehitys ei vielä vastaa tavoitteitaan. Merkittävin syy tähän on se, että uusien raskaan liikenteen käyttövoimien kuten sähkön, vedyn ja biokaasun yleistyminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin henkilöautoilun puolella, ja siinä keskeisenä syynä on jakeluverkoston puute. Toinen keino, miten päästöjä saataisiin vähennettyä, on nostaa kuljetusten täyttöastetta, koska tällä hetkellä noin neljäsosa ajetaan tyhjänä, ja kolmas on massaltaan suurten HCT-rekkojen yleistyminen teillä. Ongelmana on raskaan liikenteen taukopaikkojen kapasiteetin vähyys. ”Etelä-Suomessa useat raskaan liikenteen taukopaikat ovat ylikuormittuneita yöaikaan, ja tämä näkyy myös Kanta-Hämeessä, joten suosituimmilla taukopaikoilla tulisi lisätä kapasiteettia. Palveluja tarjoavat taukopaikat ovat toinen kehittämistarve eli kuljettajille tarjottavien palveluiden taso. Tämä on akuuttia lähiaikoina, ja koskee koko Uudenmaan Elyn toimialuetta”, Puolamäki linjaa. Toinen lähivuosina edistettävä asia on raskaan liikenteen käyttövoimien jakeluverkko eli lataus- ja jakeluverkoston kehittäminen. ”Tämä jakeluinfra voidaan mahdollisesti yhdistää raskaan liikenteen taukopaikkoihin, koska raskaan ajoneuvon lataus vie aikaa. Toisaalta tähän liittyy haasteita, koska lataus vaatii merkittävästi tilaa ja raskaan liikenteen pysäköintipaikoistakin on tällä hetkellä pulaa. Latausta ja jakeluinfraa on tarpeen kehittää muuallakin, mutta yksi mahdollinen näkökulma olisi sen yhdistäminen raskaan liikenteen taukopaikkoihin”, Puolamäki kertoo. Kanta-Häme on liikenteellisesti välittäjämaakunta, missä pääteiden liikenteen välityskyky on korostunut siinä missä alemmalla verkolla kulkee maa- ja metsätalouden kuljetuksia. Väyläverkon kehittämiseen otetaan kantaa myös valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka valmistuu tämän vuoden lopulla. ”Kanta-Häme sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla, mikä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Alueen toimintaedellytyksiä pitäisi pystyä varmistamaan muun muassa edellä mainittujen raskaan liikenteen taukopaikkojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa rakentamalla sekä pitämällä yllä pääteiden kuntoa ja välityskykyä”, Puolamäki toteaa. Näistä hän mainitsee vt 2:n palvelutasopuutteiden korjaamisen ja rataverkon pääverkon kapasiteetista ja kunnosta huolehtimisen. Logistiikkaselvityksen jatkotoimenpiteet keskittyvät kuljetusjärjestelmän kehittämiseen, liikenneinfrastruktuurin kunnon varmistamiseen sekä rataverkon ja päätieverkon investointeihin. |
