Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen puhe MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa

Teen puheenvuorossani tilannekatsauksen metsänhoitoyhdistyslain ja metsälain uudistamisesta. Molemmat lakiuudistukset ovat hyvin ajankohtaisia ja tärkeitä, jotta koko metsäalan toimintaedellytyksiä voidaan kehittää sekä lisätä koko alan kannattavuutta ja kilpailukykyä ja sitä kautta kasvua. Meillä on runsaasti mahdollisuuksia lisätä Suomen ja suomalaisten hyvinvointia lisäämällä metsien ja puuraaka-aineen hyödyntämistä osana kehittyvää biotaloutta. Kuten tiedämme, puun käyttö on vähentynyt viimeisten vuosien aikana kun samaan aikaan meillä olisi metsävarojemme kannalta mahdollisuus lisätä hakkuita 10-15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien hoitoon tehdyt investoinnit tulisi hyödyntää.

Lakiuudistuksia yhdistävänä tekijänä on se, että muutoksissa pyritään vähentämään säätelyä siltä osin kun sitä ei enää nähdä tarpeellisena tai että se jopa haittaa alan kehitystä ja kannattavuutta. Toimintaedellytysten paraneminen perustuu osittain siihen, että valtion roolia sekä lakien rajoitteita ja velvoitteita tarkastellaan uudelleen. Yhä vahvemmin uskotaan esimerkiksi metsänomistajien omaan kykyyn harjoittaa vastuullista ja kannattavaa metsätaloutta.

Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen on edennyt ministeriön johdolla nopeasti ja hyvässä yhteistyössä. Jopa yllättävän hyvässä ottaen huomioon asioiden vaikeusasteen. Tästä on syytä esittää kiitos myös MTK:n rakentavalle suhtautumiselle tähän hyvin keskeiseen asiaan.

Asiaa valmistellut työryhmä luovutti helmikuussa 2013 yksimielisen loppuraportin maa- ja metsätalousministerille. Raportin linjauksien mukaisesti lakimuutoksen jatkovalmistelua viedään eteenpäin. Olemme valmistelun yhteydessä kuulleet laajasti eri sidosryhmiä ja saaneet myös heiltä arvokkaita näkemyksiä sekä hyviä kehitysehdotuksia.

Hallituksen esityksen luonnos tullaan lähettämään jo lähiviikkoina lausuntokierrokselle. Eduskuntaan lakiehdotus on tarkoitus viedä syksyllä 2013 ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 2015 alusta. Työryhmä esitti yksimielisesti tätä aikataulua sen tarkoituksenmukaisuuden takia mm. metsänhoitomaksujen keruun ja niiden käytön kannalta.

Metsänhoitoyhdistyslain muutoksen tarkoituksena on edistää metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä lisätä metsänomistajan valinnanvapautta omassa yhdistystoiminnassaan ja edunvalvonnassaan. On hyvä huomata, että metsäalan ja koko sektorin tilanne on ollut haastava jo muutamia vuosia, ja uudistukset ovat välttämättömiä. Lisäksi on tärkeä muistaa, että valtiovallan tehtävä on luoda hyviä toimintaedellytyksiä eri sektoreille, kuten esimerkiksi metsätaloudelle ja alan palvelumarkkinoille ja yritystoiminnalle. Eri toimijoiden edellytysten tulee olla tasapuoliset ja juuri tähän lainmuutoksella pyritään.

Valmisteilla oleva muutos on perusteltu myös siitä syystä, että metsänhoitoyhdistysten toimintaan on liittynyt kilpailuoikeudellisia ongelmia. Uudistuksen keskeinen tavoite onkin lisätä kilpailuneutraliteettia metsäpalvelumarkkinoilla ja luoda samanlaiset pelisäännöt kaikille toimijoille. Metsänhoitoyhdistyksille tämä tarkoittaa sekä etuja että haittoja. Oma näkemykseni on, että muutos on selvästi enemmän positiivisella puolella.

Metsänomistajan näkökulmasta keskeinen nykyjärjestelmän ongelma on ollut se, että metsänhoitomaksusta vapautumisen edellytyksistä säädetään tarkasti ja siitä vapautuminen on ollut vaikeaa. Vaikka metsänomistajalla ei olisi ollut tarvetta metsänhoitoyhdistykseltä saataville palveluille, eikä hän ei olisi halunnut olla yhdistyksen jäsen, maksusta vapautuminen on ollut vaativan ja myös kalliin prosessin takana. Itse asiassa niiltä metsänomistajilta, jotka eivät ole halunneet maksaa metsänhoitomaksua, on metsänhoidon tasovaatimus ollut selvästi kovempi kuin muilla. Tätä menettelyä on vaikea perustella yhteisölle, jonka tarkoituksena on edistää metsänomistajien etua.

Asiaa valmistelleen työryhmän tavoitteet ja linjaukset ovat saaneet kiitosta alan eri sidosryhmiltä. Työryhmän esityksen mukaisesti uudistettavan metsänhoitoyhdistyslain perusperiaatteet ovat seuraavat:

– Metsänhoitoyhdistys on nimenomaan metsänomistajien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä metsätaloutta ja heidän metsien hoidolleen asettamiensa muiden taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden toteutumista sekä toimia jäsentensä edunvalvojana näissä asioissa.

– Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä on tarjota jäsenilleen niitä palveluja, joita he tarvitsevat metsäomaisuutensa hoidossa ja metsätalouden harjoittamisessa, ja järjestää jäsentensä käytettäväksi sitä varten tarvittavaa ammattiapua.

– Metsänhoitoyhdistyslaki ei enää jatkossa aseta yhdistyksille toimintarajoitteita metsätalouteen liittyvien palveluiden tai puukaupan suhteen. Yhdistyksillä ei ole myöskään lakisääteisiä velvoitteita yleisien metsäpoliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Yhdistys ja sen jäsenet siis itse päättävät mitä palveluja oma yhdistys tuottaa jäsenilleen.

– Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu ja metsänomistajilla on mahdollisuus liittyä yhdistyksen jäseneksi tai erota yhdistyksen jäsenyydestä vapaasti. Myös metsänhoitoyhdistysten toimialueiden virallinen vahvistaminen poistuu ja siitäkin yhdistykset tekevät omat päätöksensä.

– Uuden lain astuttua voimaan metsänhoitomaksuista jo kertyneet varat on käytettävä toimialueen metsänomistajien metsänhoidolliseen ja metsätaloutta edistävään neuvontaan, koulutukseen ja tiedotukseen sekä metsänhoitoyhdistysten hallinnollisiin tehtäviin nykyisen lain mukaisin rajoituksin.

– Nykyiset metsänhoitoyhdistykset tulevat jatkamaan toimintaansa uuden lain mukaisina yhdistyksiä, ja uuden lain mukaisen metsänhoitoyhdistyksen voi perustaa jos metsää omistavia jäseniä on vähintään 300 ja heidän hallinnassaan on vähintään 10 000 hehtaaria metsää.

Vaikka kyseessä on merkittävä muutos, saamamme palautteen mukaan koko metsäsektori on muutoksen takana. Toisaalta saamamme palaute ei ole yllättävää, koska muutos lisäisi metsänomistajien ja puuta käyttävän teollisuuden vapausasteita toimia ja lisäisi myös liiketoimintamahdollisuuksia. Muutos on suuri mahdollisuus erityisesti metsänhoitoyhdistyksille toiminnan rajoitteiden poistuessa.

Asiaa valmistelleessa työryhmässä käytiin keskustelua siitä, tarvitaanko tässä tilanteessa lainkaan metsänhoitoyhdistyksiä koskevaa lainsäädäntöä. Sen tarpeellisuus nähtiin kuitenkin vahvasti, koska on tärkeätä turvata metsänhoitoyhdistyksien toimintaedellytykset ja puukaupan jatkuvuus. Metsänhoitoyhdistyskenttä on tehnyt erinomaista työtä 1950-luvulta lähtien metsätalouden edistämisessä ja on hyvin vahva toimija metsätalouden kentässä. Kansantaloudenkin kannalta metsänhoitoyhdistyksillä on merkittävä rooli puumarkkinoilla.

Uudistus tulee varmistamaan tasapuolisen kilpailuaseman eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla, mikä on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Lisäksi uskon, että muutos aktivoi kaikkia palveluntarjoajia ja lisää heidän kontaktejaan ja palvelujen markkinointia metsänomistajien kilpailun lisääntyessä. Siten myös edistetään metsänhoitotöiden tarjontaa ja hyvää metsien hoitoa. Toivottavasti jatkossa metsänomistajiin pidetään aikaisempaa tiiviimpää yhteyttä ja markkinoidaan palveluja.

Näillä mainitsemillani periaatteilla siis edetään virkamiesvalmistelussa ja lakiesitys tulee lausuntokierrokselle lähiviikkoina.

Myös metsälain uudistaminen etenee. Maa- ja metsätalousministeriön esitys metsälain uudistamisesta valmistui helmikuun alussa, jolloin se lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. On hyvä muistuttaa, että esitys on hyvin laajapohjaisen valmistelun tulos kahden eri työryhmän työn pohjalta. Ministeriö on sitoutunut näiden työryhmien esityksiin ja esitystä viedään eteenpäin niiden pohjalta.

Lakiuudistus vähentäisi toteutuessaan metsälain yksityiskohtaista säätelyä ja lisäisi näin metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta oman metsäomaisuutensa hoidossa. Keskeinen tavoite on siis ottaa nykyistä paremmin huomioon metsänomistajien monipuoliset tavoitteet, luoda nykyistä parempia edellytyksiä metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi ja edistää luonnon monimuotoisuutta laajoilla pinta-aloilla. Nämä vastaavat myös yleisemmin yhteiskunnan tarpeisiin. Koko toimiala on voimakkaassa muutoksessa ja lakisääteistä säätelyä on syytä vähentää. Ministeriö myös luottaa suomalaiseen metsänomistajaan oman metsäomaisuutensa hoidossa. Lailla ei pidä antaa liian yksityiskohtaisia ohjeita tai rajoitteita elinkeinonharjoittajille. Nyt tarvitaan myös tilaa uusille innovaatioille alan kehittämiseksi. Toki on muistettava, että laki tulee asettamaan selkeät rajat. Huo-lehdimme myös siitä, että metsänomistajien oikeusturvaa lakiuudistuksessa parannetaan ja lakia ja sen velvoitteita selkiytetään.

Lakiesityksestä annettiin lausuntoja yhteensä lähes 50 kappaletta. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö pyysi henkilökohtaisia lausuntoja useammalta tutkijalta metsälaki- ja asetusluonnoksessa esitettyyn uudistamisvelvoitteeseen liittyen. Tällä halusimme erityisesti varmistaa, että metsälain muutosta valmistelleen työryhmän esitys ja lain muutoksen jatkovalmisteluissa siihen esitetyt muutokset ovat tavoitteiden mukaiset ja perustellut.

Yhteenvetona lausunnoista voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että sidosryhmät tukevat lausuntokierroksella olleen lakiluonnoksen tavoitteita sekä peruslinjauksia ja pitävät niitä tarpeellisina. Useat keskeiset tahot totesivat lausunnoissaan, että nykyistä monipuolisemman metsien käsittelyn ja hyödyntämisen selkeä salliminen on hyvä edistysaskel nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi useat sidosryhmät totesivat, että yksityiskohtaisen säätelyn vähentäminen on oikea tapa kehittää metsälainsäädäntöä ja että esitetyt muutokset olivat pääsääntöisesti onnistuneita. Ympäristöjärjestöt ja ympäristöministeriö olivat kriittisimmät lakiehdotuksen suhteen.

Lausuntoja analysoidaan parhaillaan perusteellisesti ministeriössä, jonka jälkeen lakiesitykseen ja sen perusteluihin tehdään tarvittavat tarkennukset ja muutokset. Eniten lausunnoissa kiinnitettiin huomiota lain uudistamisvelvoitteen aikarajoihin, kasvatushakkuiden toteuttamistapaan, metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin sekä metsälain soveltamisalaan esitettyihin muutoksiin. Lausunnoista voidaan päätellä, että lain yleisperusteluita ja yksityiskohtaisia perusteluita tulee täydentää ja tarkentaa epäselvyyksien välttämiseksi. Lisäksi jatkovalmisteluissa tulee harkita myös pieniä täsmennyksiä tai muutoksia eräisiin edellä mainittuihin aihealueisiin. Työryhmien lähes yksimielisiä päälinjauksia ei ole syytä muuttaa.

Julkisuudessa on keskusteltu laajasti siitä, että miten metsälain muutoksen yhteydessä turvataan metsäluonnon monimuotoisuus. On selvää, että monimuotoisuus lisääntyy metsissä, kun metsänomistajat saavat enemmän vapauksia ja metsien käsittelytavat monipuolistuvat laajoilla pinta-aloilla. Lisäksi monimuotoisuutta turvataan, kun niin sanottuja 10 §:n kohteita (erityisen tärkeitä elinympäristöjä) harkitusti lisätään, karuimmat kannattamattomat ojitetut suot voidaan jättää ennallistumaan ja esimerkiksi puulajivalintaan liittyvää sääntelyä vapautetaan. Talonpoikaisjärjen käyttö siis sallitaan entistä selkeämmin!

Lopuksi haluaisin muistuttaa, että metsälainsäädäntöön ollaan tekemässä merkittäviä muutoksia metsäalan kehittämiseksi. Toivon, että nämä muutokset aikanaan johtavat siihen, että puunkäyttö lisääntyy maassamme ja metsätalous on kannattavaa myös tuleville metsänomistajille.