Yhteismetsäpilottihankkeiden tulokset eivät vakuuttaneet Metsähallitusta18.04.2013 22.37 Metsähallituksen erillispalstoja on hyödynnetty kokeiluluonteisesti yhteismetsien edistämiseen. Pilottihankkeen kokemukset eivät olleet kovin rohkaisevia. Jatkossa osallistuminen yhteismetsähankkeisiin harkitaan tapauskohtaisesti. Syksyllä 2010 käynnistettiin kaksivuotinen pilottihanke, jonka aikana Metsähallitus on osallistunut kuuteen yhteismetsähankkeeseen. Tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä yhteismetsän perustamiseen sekä selvittää, onko Metsähallituksen osallistumisella vaikutusta yksityisten metsänomistajien liittymishalukkuuteen ja mitkä ovat yhteismetsään liittymisen taloudelliset vaikutukset Metsähallitukselle. Metsähallituksen mukana olo yhteismetsähankkeissa koettiin myönteisenä, mutta vaikutukset metsätilojen pirstoutumisen ehkäisyyn jäivät ainakin kokeilujakson aikana vähäisiksi. Yhteismetsistä kiinnostuneita olivat ensisijaisesti keskimääräistä suurempien metsätilojen omistajat, jotka hoitavat metsiään aktiivisesti. Heistäkin suuri osa oli liittämässä yhteismetsään vain osan omistamistaan metsistä. Yhteismetsän perustaminen on kohtuullisen hidas prosessi eikä se Metsähallituksen näkökulmasta ollut taloudellisesti kannattavaa. Näyttäisi siltä, että valtion Etelä-Suomessa sijaitsevista erillispalstoista saadaan suoraan myymällä parempi hinta vähemmällä vaivalla ja kustannuksilla kuin liittymällä yhteismetsään ja myymällä yhteismetsien osuuksia. ”Olemme myös tulevaisuudessa valmiita osallistumaan yhteiskunnallisista syistä yksittäisiin yhteismetsähankkeisiin tiettyjen reunaehtojen toteutuessa. Liittyminen harkitaan aina tapauskohtaisesti”, toteaa Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas. Jo kokeiluvaiheessa linjattiin, että yhteismetsiin voidaan liittää vain Etelä-Suomessa sijaitsevia erillisiä valtion metsäpalstoja. Lisäksi omistuksen pitää jäädä alle puoleen yhteismetsän osuuksista eikä Metsähallitus ota toiminnallista vastuuta yhteismetsästä. Jatkossa Metsähallituksen osallistuminen edellyttää myös jonkun isomman toimijan aktiivista roolia, jotta hankkeella on realistiset mahdollisuudet toteutua ja sen avulla saavutetaan asetetut tavoitteet. ”Yhtenä rajoittavana tekijänä on myös sopivien valtion metsäpalstojen vähäisyys alueilla, joissa uusille yhteismetsille olisi eniten kysyntää”, muistuttaa pääjohtaja Kangas. Metsähallitus on kokeiluhankkeessa mukana kuudessa yhteismetsähankkeessa yhteensä vajaalla 900 hehtaarilla. Toistaiseksi toiminta on käynnistynyt neljässä yhteismetsässä. Kangas sanoo kokeiluhankkeen olevan suppea, mutta uskoo tulosten kuvaavan Metsähallituksen kannalta tilannetta hyvin. |