Kiinteiden puupolttoaineiden kulutus väheni lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2023 - metsähakkeen poltto edelleen kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luken) ennakkotietojen mukaan lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita 22,4 miljoonaa kiintokuutiometriä eli energiasisällöltään 43,9 terawattituntia vuonna 2023. Määrä väheni edellisvuodesta kaksi prosenttia.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa oli 22,4 miljoonaa kiintokuutiometriä vuonna 2023. Metsäteollisuuden sivutuotepuun kulutus väheni, mutta metsähakkeen käyttö kasvoi ennätyslukemiin.

– Metsähaketta käytettiin energialaitoksissa viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, yhteensä 11 miljoonaa kuutiometriä. Ennakkotietojen mukaan kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö kuitenkin laski, koska metsäteollisuuden tuotannon supistuminen vähensi metsäteollisuuden poltettavan sivutuotepuun käyttöä, toteaa yliaktuaari Markus Toikka Lukesta.

Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi polttopuuta kuluu pientaloissa ja maatiloilla 6,9 miljoonaa kuutiometriä. Yhdessä pientaloissa käytetyn polttopuun kanssa kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö oli 29,3 miljoonaa kiintokuutiometriä.

Metsähakkeen käyttö ennätyslukemissa

Metsähaketta eli suoraan metsästä hankittua ja poltettavaksi haketettua puuta kului vuonna 2023 lämpö- ja voimalaitoksissa enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 11,0 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä kasvoi kahdeksan prosenttia edeltävästä vuodesta.

– Metsähakkeen käyttö on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana merkittävästi. Vielä vuonna 2020 metsähaketta poltettiin lämpö- ja voimalaitoksissa 7,6 miljoonaa kuutiometriä, Toikka toteaa.

Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään myös puun pienpoltossa, kuten maatilojen hakelämpölaitoksissa. Yhteensä metsähaketta kului 11,6 miljoonaa kuutiometriä, kun lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttöön lisätään pienpolton 0,6 miljoonaa kuutiometriä.

Metsähakkeen käyttö kasvoi runkopuun käytön lisääntyessä

Metsähaketta valmistetaan pääasiassa pienpuusta, hakkuutähteistä, kannoista ja järeästä runkopuusta. Vuonna 2023 lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta 6,6 miljoonaa kiintokuutiometriä valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta ja osin kuitupuusta. 

Pääosin uudistusaloilta kerättävää hakkuutähdettä kului 3,0 miljoonaa ja kantoja 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Järeää puuta, mikä tässä tilastossa on lähinnä lahovikaista ja metsäteollisuudelle jalostuskelvotonta runkopuuta, poltettiin metsähakkeena 1,1 miljoona kuutiometriä.

Metsähakkeen käytön kasvu perustui pienpuun ja järeän runkopuun suurempaan määrään. Hakkuutähteiden ja kantojen käyttö pysyi lähes samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna 2022.

Metsäteollisuuden sivutuotteet ovat merkittävä energianlähde

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineesta lähes puolet oli metsäteollisuuden sivutuotteita. Metsäteollisuuden tuotannon vähentyessä myös sivujakeiden käyttö väheni vuonna 2023 ja niitä poltettiin yhteensä 10,0 miljoonaa kuutiometriä. Määrä supistui edellisestä vuodesta kymmenen prosenttia.

Sivutuotepuusta suurin osa oli kuorta, jota poltettiin 6,0 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuden puutähdehake, erilaiset purut ja muut erittelemättömät puutähteet kattoivat käytöstä neljä miljoonaa kuutiometriä.

Metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotteiden lisäksi lämpö- ja voimalaitoksissa paloi kierrätyspuuta 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä sekä puupellettejä ja -brikettejä 0,4 miljoonaa tonnia.

Tietoa tilastosta

Tässä esitetyt tiedot ovat ennakkotietoja, lukuja tarkennetaan kevään 2024 aikana ja lopullinen tilasto julkaistaan syksyllä 2024. Tilasto kattaa pelkästään kiinteiden puupolttoaineiden vuotuisen kulutuksen. Lisäksi puuenergiaan lukeutuvat metsäteollisuuden jäteliemet, kuten mustalipeä. Niiden kulutuksen tilastoimisesta ja tietojen julkaisemisesta vastaa Tilastokeskus.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä koskevat tiedot kerätään lämpö- ja voimalaitoksilta kerran vuodessa. Puun pienpolttoa kuvaavat luvut perustuvat erilliseen otantatutkimukseen lämmityskaudelta 2016/2017.