Koneyritysten tuloskunto heikko28.04.2013 16.10 Koneyritysten tulostaso oli edelleen kehno vuonna 2012. Päätoimialat metsä ja maarakennus olivat vain lievästi voitollisia. Metsäkoneala tosin paransi tulostasoaan lievästi, mutta maarakennusala heikkeni edelleen. Turvealan koneyritykset sukelsivat sateisen kesän seurauksena vahvasti tappiolle. Metsänparannuksessa kannattavuus oli kaikkein heikoin. Metsäalan koneyritysten mediaani nettotulos oli 1,7 prosenttia vuonna 2012. Tulokset paranivat edellisestä vuodesta, mutta taso on edelleen hyvin matala. Vain noin kaksi kolmesta yrityksestä teki voitollisen palkkakorjatun tuloksen. Tilanne on erikoinen, koska perinteisen puunkorjuun palveluiden kysyntä on ollut aivan keskimääräisellä 2000-luvun tasolla. Lisäksi energiapuun korjuu nuorista metsistä on lisääntynyt viime vuodet voimakkaasti. Palveluiden monipuolistuminen etenkin teollisuuden puunkorjuussa on myös lisännyt kysyntää. Samalla kustannukset ovat kallistuneet etenkin vuonna 2011, mutta myös 2012 nousu on jatkunut. Aivan loppuvuonna kustannusten nousu tasaantui. Kysynnän voimakkuus ei heijastu riittävästi puunkorjuun markkinahintoihin. Maarakennusalan pienten koneyritysten tuloskehitys heikkeni edelleen. Vuonna 2012 nettotulostaso oli keskimäärin 1,1 prosenttia. Myös maarakennusalan yrityksistä noin kaksi kolmesta teki voitollisen tuloksen. Maarakennusalan kehitykselle löytyy looginen selitys Euroopan taloudesta ja sen vaikutuksesta niin julkiseen, teollisuus- kuin yksityiseen rakentamiseen. Kysyntä on selkeästi vähentynyt ja kilpailu koventunut. Tämä laskee urakkahintoja ja kannattavuus heikkenee. Vuonna 2012 maarakennusalankin kustannukset olivat vielä varsin kovassa kasvussa samalla kun kilpailu jo kiristyi. Loppuvuonna urakoinnin kustannuskehitys tasaantui. Metsänparannusalalla – metsien ojituksessa ja metsätien rakennuksessa – tulostaso vajosi voimakkaasti tappiolle. Mediaaniyrityksen palkkakorjattu nettotulostaso oli -19,9 prosenttia. Kustannusten kallistuminen, metsäkeskuslain muutos, koneurakointialojen keskittynein asiakaskunta ja keskimäärin pieni koneyritysten koko ovat rakenteellisia syitä huonoon tuloskehitykseen. Metsänparannusalan työlajit ovat perusta Suomen metsien historiallisesti ennätyksellisen metsien kasvun (yli 104 milj.m3 vuodessa) aikaansaamisessa. Työlajeja on pitkään tuettu valtion varoin. Metsävarat ovat runsaat. Hyötyjiä ovat olleet metsänomistajat, metsäteollisuus, jopa metsien suojelu. Koneyrittäjille metsänparannus on toki tarjonnut työtilaisuuksia, mutta sangen huonolla kannattavuudella. Turvealalla vuosi 2012 oli katastrofaalisen huono. Turvealan koneyritysten keskimääräinen tulos painui -13 prosenttiin. Koko maassa satoi kesällä ja syksyllä runsaasti, mikä teki turpeen nostosta erittäin haasteellista. Turvetuotannon tavoitteista jäätiin kymmeniä prosentteja. Nostettua saatiin jonkin verran keskimäärin kosteampaa turvetta ja kosteus vielä syksyn sateissa lisääntyi. Joissain tapauksissa asiakas rankaisi vielä tästäkin.
|