Elvytyksestä siirrytään asteittain kiristävään finanssipolitiikkaan:Työllisyyttä ja vihreää kasvua

 

Mari Kiviniemen hallitus sopi vuoden 2011 talousarvioesityksestä. Talousarvioesitys on päättäväinen askel kohti valtiontalouden vastuullista tasapainottamista. Elvytyksestä siirrytään asteittain kiristävään finanssipolitiikkaan, josta veropoliittisten toimenpiteiden osuus on n. 1 miljardia euroa. Lisäksi määräaikaiset ja kertaluonteiset elvytystoimet päättyvät vähitellen ja niiden kustannukset poistuvat asteittain valtion talousarviosta.

Finanssipoliittisen kiristämisen seurauksena valtion velkaantuminen hidastuu. Budjettitalouden alijäämä supistuu ensi vuonna kuluvan vuoden 13,3 miljardista eurosta n. 8,3 miljardiin euroon. Talous- ja työllisyyskehitys on saatu orastavaan kasvuun, mutta maailmantalouden ristiriitaiset näkymät tuovat edelleen epävarmuutta talouskehitykseen.

Työttömyyden arvioidaan kääntyvän ensi vuonna laskuun ollen 8,2 prosenttia. Työllistämistoimien aktivointiasteen arvioidaan olevan ensi vuonna noin 25 prosenttia.

Kokonaisuudessaan talousarvioesitys jatkaa kuluneen hallituskauden vahvaa painotusta talouden vakauteen, työllisyyteen sekä kestävään kasvuun ja hyvinvointiin koko Suomessa.

Vihreä verouudistus ja uusiutuvan energian paketti

Hallituksen tavoitteena on ympäristön huomioiva kestävä talous, jota toteutetaan uusiutuvan energian paketin ja päästöperusteisen energiaverotuksen kautta sekä siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Kokonaisuudessaan verotuksen painopistettä on kuluvalla vaalikaudella siirretty työn verotuksesta ympäristö- ja terveysvaikutteisiin kulutus-, energia- ja valmisteveroihin noin kaksi miljardia euroa.

Energiaverotus muutetaan polttoaineiden osalta ympäristöohjaavaksi. Verotus perustuu jatkossa energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin. Liikennepolttoaineissa huomioidaan myös lähipäästöt. Muutos keventää ympäristöystävällisten liikennepolttoaineiden verotusta. Samalla energiaveroja korotetaan noin 700 milj. eurolla aiemmin toteutetun työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Korotus ei koske liikenteen polttoaineita.

Hallitus käynnistää täysimääräisesti sovitut toimet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Talousarviossa osoitetaan 55 milj. euroa uusiutuvan energian tuotantotukeen, jota maksetaan tuulivoimalla, biokaasulla, metsähakkeella sekä puupolttoaineella tuotetulle sähkölle. Myös energiapuun haketustuki toteutetaan.

Energiatuen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi lähes 150 milj. euroon, eli noin 85 milj. eurolla vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen lisävaltuudella rahoitetaan muun muassa liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemista.

Hallitus tehostaa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa varaamalla 30 milj. euroa niiden avustuksiin. Tarkoituksena on tukea erityisesti päälämmitysjärjestelmänä käytettävien tehokkaiden lämpöpumppujen käyttöönottoa sekä pellettilämmitykseen siirtymistä sähkö- ja öljylämmitteisissä taloissa.

Itämeren suojelua edistetään. Kolmen miljoonan euron lisärahalla parannetaan erityisesti Saaristomeren tilaa jatkamalla Lounais-Suomen maatalouden vesiensuojelua tehostavaa hanketta.

Jäteveron ympäristöohjausta parannetaan laajentamalla veropohjaa. Veroa korotetaan 10 eurolla tonnilta sekä vuonna 2011 että 2013. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja 40 milj. eurolla vuonna 2011.

Virvoitusjuomaveroa korotetaan ja makeisille, jäätelölle ja niiden kaltaisille valmisteille otetaan käyttöön uusi vero vuoden 2011 alusta lukien. Muutos lisää verotuloja arviolta 100 milj. eurolla vuonna 2011. 

Opintojen edistymistä vauhditetaan

Hallituksen tavoitteena on kestävä työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen työuran kaikissa vaiheissa. Hallitus valmisteli opintojen nopeuttamiseksi ja korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi toimenpidekokonaisuuden, joka alentaa keskimääräistä työelämään siirtymisikää tutkinnon suorittaneena.

Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan perusteellisesti. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2013. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevia suositaan lisäämällä ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa sekä siirtämällä korkeakouluopintoja jo suorittaneet erillisvalintakiintiöön.

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi käynnistetään ohjelma. Oppilaanohjaajien saatavuuden ja kelpoisuuden varmistamiseksi käynnistetään oppilaanohjaajakoulutuksen laajennusohjelma.

Toisen asteen yhteishakujärjestelmää ja opiskelijaksi ottamisen perusteita kehitetään siten, että ne tukevat vahvemmin perusasteen päättäneiden ja ilman ammatillista perustutkintoa olevien sijoittumista koulutukseen. Näyttötutkintojärjestelmää hyödynnetään nykyistä tehokkaammin aikuisten koulutuksessa.

Opintojen ohjausta lisätään kaikilla koulutusasteilla ja varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten koulutukseen ohjaamista parannetaan.

Korkeakoulujen rahoituksessa valmistuneiden työllistyminen otetaan osaksi rahoitusjärjestelmää. Opintojen rakennetta kehitetään siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus valmistua nopeammin.

Opintotukea kehitetään päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi. Opintotuen myöntäminen korkeakouluopinnoissa muutetaan kaksiportaisen korkeakoulututkinnon mukaiseksi. Asumislisäkuukaudet lasketaan tukiaikaan. Opintojen seurantaa uudistetaan.

Vaalikauden alussa hallitus teki 15 % tasokorotuksen opintorahaan. Opintotuen riittävyyttä parannetaan vähentämällä opintotuen tarveharkintaisuutta työharjoittelun aikana sekä korottamalla korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea 1,8 milj. eurolla. Opintolainaa kehitetään ja koulumatkatuen saantiedellytyksiä parannetaan koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi.

Harmaata taloutta kitketään

Valtioneuvoston toimintaohjelma talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi turvaa verojen ja maksujen kertymistä sekä tukee tervettä kilpailua.

Osana ohjelman toimeenpanoa kohdennetaan noin 6 milj. euroa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon, jotta talousrikosten käsittelyä ja varojen takaisinsaantia saadaan tehostettua. Rikoshyödyn takaisinsaamisen tehostamiseksi panostetaan ulosoton erikoisperintään. Tällä turvataan velkojien saatavia ja kasvatetaan vero- ja maksukertymää.

Verohallinnon yhteyteen perustetaan harmaan talouden selvityskeskus, jonka tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa. Veroviranomaisille annetaan oikeus vertailutietotarkastusten tekemiseen luottolaitoksissa.

Aiemmin päätetty rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön 1.4.2011. Sen arvioidaan lisäävän verotuloja vuositasolla 100 milj. eurolla.

 

Kaikkein pienituloisimpien ostovoima turvataan

Tuloveroperusteita muutetaan siten, ettei ansiotason ja palkansaajamaksujen nousu kiristä työtulojen verotusta eikä eläketulon verotus kiristy suhteessa samansuuruisen palkkatulon verotukseen. Lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennystä nostetaan 50 eurolla 2 250 euroon. Perusvähennyksen nosto parantaa kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa.

Verotuksen kiristymisen kompensointi vähentää verotuottoa vuositasolla 400 milj. euroa, eläketulon veronkevennys 30 milj. euroa ja perusvähennyksen 16 milj. euroa. Kunnille aiheutuvat 129 milj. euron verotuottomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.

 

Takuueläke otetaan käyttöön ja etuuksia sidotaan indeksiin 

Perusturvan vahvistamista jatketaan. Yhteiskunnan tukia kohdennetaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi eniten huolenpitoa tarvitseville.

Kaikkein pienempien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa kohennetaan huomattavasti ottamalla käyttöön takuueläke 1.3.2011. Täysimääräinen takuueläke olisi 685 euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Takuueläke nostaa erityisesti pienituloisten naisten eläketuloa, korkeimmillaan jopa noin 170 euroa kuukaudessa eläkeläispuolisoiden osalta. Takuueläkkeen käyttöönotosta aiheutuu valtiolle lisämenoja 94 milj. euroa vuonna 2011.

Useiden perhe-etuuksien kuluttajahintaindeksiin sitominen vahvistaa erityisesti lapsiperheiden asemaa 1.3.2011 lukien. Näin etuuksien taso nousee jatkossa kuluttajahintaindeksin kehityksen mukaisesti. Indeksiin sidotaan vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityishoitorahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Tästä koituu valtiolle lisäkustannuksia noin 11 milj. euroa vuonna 2011.

Sosiaaliturvan käsittelyä lyhentävä takuu toteutetaan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikoja nopeutetaan. Jatkossa perusturvan tasoa arvioidaan lakisääteisesti kerran vaalikaudessa.

Uutta kasvua innovaatioilla ja vienninedistämisellä

Hallitus parantaa yritysten edellytyksiä uuden luomiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan sisältyvät innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen edistämisen määrärahat kasvavat 823 miljoonaan euroon, jossa lisäystä yli 33 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarvioon nähden.

Erityisesti pk-yritysten kasvua tukevan Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen käytettävissä olevia myöntämisvaltuuksia lisätään yli 8 miljoonalla eurolla.

Yritysten kasvua vauhditetaan myös panostamalla viennin edistämiseen 23,6 miljoonaa euroa.

Yliopistojen valtionrahoitus kasvaa 160 milj. eurolla. Muiden kuin Aalto-yliopiston pääomittamiseen varataan yhteensä 125 milj. euroa.

Seinäjoki–Oulu-radan rakentaminen jatkuu

Seinäjoki–Oulu-ratayhteyden rakentamiseen tarvittava 40 miljoonan euron määräraha ensi vuodeksi turvataan. Rahoitus toteutuu osoittamalla lisärahoitusta sekä kohdentamalla uudelleen muista liikennehankkeista säästyviä määrärahoja.

Vuonna 2011 käynnistetään seitsemän uutta liikennehanketta: E 18 Haminan ohikulkutie, Vaasassa Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, Seinäjoki–Oulu-radan palvelutason parantaminen II vaihe, Rovaniemi–Kemijärvi-radan sähköistys, Uudenkaupungin meriväylän syventäminen sekä Pajala–Kolari-kaivoshankkeeseen liittyen Kemi–Äkäsjoki-radan perusparantaminen ja Muonionjoen siltahanke.

Valtio osallistuu Länsimetron rakentamiskustannuksiin enintään 30 prosentin osuudella. Vuonna 2011 rahoitusosuus on 13 milj. euroa.

Perusväylänpidon menoihin osoitetaan määräraha- ja tulorahoitusta n. 963 milj. euroa. Väylästön kehittämisinvestointeihin osoitetaan yhteensä n. 365 milj. euroa, joka käytetään pääosin aiempina vuosina käynnistettyjen 27 liikennehankkeen jatkorahoitukseen.

Poimintoja eri hallinnonalojen määrärahoista

Hallitus kantaa myös globaalia vastuuta. Kehitysyhteistyömäärärahat nousevat 108 milj. euroa verrattuna vuoden 2010 talousarvioon. Kehitysyhteistyömäärärahat suhteessa bruttokansantuloon ovat 0,58 % v. 2011, mikä kasvattaa tasoa määrätietoisesti kohti kansainvälistä 0,7 % tavoitetta.

Suomen ja Venäjän väliseen lähialueyhteistyöhön osoitetaan 15,5 milj. euroa mikä on 4 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Venäjän odotetaan lisäävän rahoitusosuuttaan siten, että toiminnan volyymi voi Suomen rahoituksen vähenemisestä huolimatta säilyä viime vuosien tasolla.

Maahanmuuton menoihin osoitetaan yhteensä 203 milj. euroa, josta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon 87 milj. euroa ja kunnille maksettaviin korvauksiin 100 milj. euroa. Kunnille maksettaviin korvauksiin osoitetaan lisämäärärahaa n. 21 milj. euroa vuoden 2010 varsinaisen talousarvion tasoon verrattuna. Lisäksi maahanmuuttoviraston määräaikaisia virkasuhteita jatketaan turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen edelleen lyhentämiseksi.

Läheissuhteissa tapahtuva lievä pahoinpitely muutetaan asianomistajarikoksesta yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille osoitetaan tämän vuoksi lisärahoitusta yhteensä 1,5 milj. euroa.

Rajavartiolaitos oikeutetaan aloittamaan kaksimoottorisen helikopterikaluston uusiminen. Hankinnan kokonaishinta on 62 milj. euroa ja se toteutetaan vuosina 2011–2014. Partioveneiden hankintaa jatketaan myöntämällä vuodelle 2011 rahoitusta 4,2 milj. euroa. Toisen Dornier-lentokoneen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen osoitetaan 3 milj. euroa. Valtioneuvoston hyväksymän terrorismin torjunnan strategian toimeenpanoon osoitetaan Suojelupoliisille 0,85 milj. euroa.

Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistukseen ja uuden tietojärjestelmän hankintaan osoitetaan yhteensä 6 milj. euroa.

Valtion ja kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin suunnataan 20 milj. euroa pääosin määrärahasiirtoina. Tavoitteena on sähköisen asioinnin kehittäminen julkisissa palveluissa ja koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteen toimivuuden parantaminen.

Veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista tuettava kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö saa noin 19 milj. euroa lisärahaa. Työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 12,5 milj. euroa.

Saamenkielen kulttuuri- ja kielipesien rahoitukseen kohdennetaan 350 000 euroa toiminnan ja rahoituksen vakiinnuttamiseksi.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen talouden tasapainottamiseen osoitetaan kertalisäyksenä 1 milj. euroa. Suurpetoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvausrahoja lisätään.

Maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen piiriin otettavasta uudesta pinta-alasta päätetään täydentävässä talousarvioesityksessä.

Mittatekniikan keskuksen toimintamenoihin lisätään 0,7 miljoonaa euroa.

Saimaannorpan suojeluun liittyen vesialueen omistajille maksettaviin sopimuspalkkioihin varataan edelleen 360 000 euroa. Riistanhoitomaksua ehdotetaan korotettavaksi 28 eurosta 30 euroon.

Kansallisen laajakaistahankkeen rahoitukseen osoitetaan liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalalle vuoteen 2015 mennessä yhteensä 66 milj. euroa, josta 9,8 milj. euroa vuodelle 2011. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta rahoitetaan laajakaistahanketta n. 25 milj. eurolla.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteisiin varatut määrärahat verrattuna vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon alenevat 22 milj. eurolla alenevan työttömyyden myötä. Vuoden 2011 aktivointiasteen arvioidaan nousevan n. 24,5 prosenttiin.

Rintamaveteraanien kotihoitoon kohdennetaan 2,3 milj. euroa lisää.

Haja-asutusalueiden jätevesiasetusta koskevaa tietoutta edistetään lisäämällä neuvontajärjestelmään 1 milj. euroa.

Valtion korkotuetun asuntotuotannon taso kolminkertaistettiin elvytystoimena vuosiksi 2009–2010. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä tasoa alennetaan, mikä luo tilaa vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle. Tämä on tarpeen, jotta asuntojen kysyntä-tarjonta-suhdetta voitaisiin tasapainottaa ja asuntohintakuplan riskiä lievittää. Sosiaalisten vuokra-asuntojen korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi ehdotetaan 975 milj. euroa ja takausvaltuudeksi täytetakauksellisten ns. välimallin vuokra-asuntojen rakentamislainoille 285 milj. euroa. Erityisryhmien asuntotuotantoa tuetaan 110 milj. euron investointiavustuksilla.

Asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin ehdotetaan 90,5 milj. euroa, jolla tuetaan mm. kerros- ja rivitalojen energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvaan energiaan siirtymistä sähkö- ja öljylämmitteisissä asuintaloissa sekä hissien rakentamista. Lisäksi suhdanneluonteisista vuosina 2009–2010 myönnetyistä korjausavustuksista aiheutuvia menoja varaudutaan v. 2011 rahoittamaan yhteensä 121 milj. eurolla, mistä 75 milj. euroa Valtion asuntorahastosta.

Kuntatalouden näkymät parantuneet, mutta määrätietoista menojen hallintaa tarvitaan

Valtion kuntataloutta vahvistaneet toimenpiteet ja odotettua suotuisampi työllisyyskehitys näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu, kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus sekä arvioitua parempi verotulokehitys parantavat kuntatalouden näkymiä.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiin sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2010 verrattuna nettomääräisesti 42 milj. euroa.

Valtionosuuksia lisätään muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen 21,25 milj. eurolla. Sillä rahoitetaan muun muassa vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamista, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, uuden terveydenhuoltolain toimeenpanoa, päihdeäitien hoidon järjestämistä, lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamista sekä vankilan perheosaston toimintaa.

Lisäksi indeksikorotukset lisäävät valtionosuuksia 152 milj. euroa ja ikärakenteen ja väestön määrän muutokset 56 milj. euroa. Valtionosuuksia vähentää muun muassa vuonna 2010 toteutetun 30 milj. euron väliaikaisen valtionosuuslisäyksen poistuminen.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana vaatii kuitenkin edelleen tiukkaa menokasvun hallintaa. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin noin 3 1/2 prosenttia eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen.