Suomen vienti on 25 yrityksen varassa29.08.2010 12.02 Suomen vienti on 25 yrityksen varassaPk-yritykset on saatava tasapainottamaan Suomen kiikkerää vientiä, joka nojaa muutamaan suuryritykseen. Kapeat hartiat, jotka kantavat kokoonsa nähden yllättävän jämerästi. Näin voi kuvata suomalaisen ulkomaankaupan rakennetta. Viisi suuryritystä vastaa 24-32 prosentista Suomen viennistä. Ulkomaankaupan kapeasta kärjestä on tulossa uhkatekijä entistä vaihtelevammassa kansainvälisessä talousympäristössä. Suhdanneherkkyyttä laimentaisi pienten ja keskisuurten yritysten uskaliaampi kansainvälistyminen, Saksan tapaan. Tämä lisäisi myös talouskasvun eväitä. Viennin rakenteisiin perehtyneet ekonomistit patistavatkin yksinuottisesti pk-yrityksiä maailmalle, jotta Suomen talouden haavoittuvaisuus vähenisi. - Ehdottoman tärkeää olisi saada pk-sektorilta lisää suoraa vientiä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Jaakko Kiander. - Vientirakenteemme on hyvin altis suhdanteille. Alle 250 hengen yritysten suora osallistuminen ulkomaankauppaan vakauttaisi tilannetta, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ekonomisti Jussi Mustonen tuumii. EK on asettanut oman yrittäjyysohjelmansa tavoitteeksi, että pk-yritykset nostaisivat osuutensa viennistä 18 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Nykyisillään pienet ja kesisuuret vastaavat noin 12 prosentista ulkomaankaupan arvosta. 25 yritystä kannattelee Ulkomaille suuntautuvan tavarakaupan arvosta puolet tulee 25 suurimman vientiyrityksen toimesta. Tullihallituksen keräämät vientitilastot kertovat karusti sen, kuinka laimeaa pienten ja keskisuurten yritysten suora vienti on. Kapean vientikärjen taakse kätkeytyy toki pitkiä alihankintaketjuja, mutta omat ulkosuhteet uupuvat pienemmiltä toimijoilta. Pk-alihankkijoiden vaarana on, että suomalaiset kansainvälisesti toimivat ostajat ryhtyvät käyttämään halvempia ulkomaisia hankintaketjuja. Tämänkin uhan luulisi laittavan vipinää suorien kansainvälisten ostajakontaktien luomiseen. Ennen talouskriisiä Suomen bruttokansantuotteesta lähes puolet koostui viennistä. Viime vuonna tavaraviennin arvo notkahti ollen 45 miljardia euroa. Palveluviennin arvo kipusi 19 miljardiin. Palveluiden mittaustavassa hämää se, että lukemaan sisältyvät yritysten konsernien sisäiset rahavirrat. Lisää palvelua ja jalostusta Nokian vetämä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden suoni sykkii edelleen vahvana, vaikka matkapuhelinyhtiö onkin siirtänyt toimintojaan ulkomaille. Perinteiset metsäjätit UPM-Kymmene ja Stora Enso vievät myös tukevasti. Konepajoista Wärtsilä ja Metso ovat vahvoja. Kemianteollisuuden merkitys on kasvanut viime vuosina. Alalta ponnistavat esiin Neste Oil ja Kemira. Suomen kauppasuhteiden murheenkryyni on, rahallisesti merkittävien yhtiöiden pienen määrän lisäksi, perinteisten teollisuustuotteiden hallitseva osuus. Luovien alojen sovellukset eivät kaupallistu hetkessä ponnisteluista huolimatta. - Vientimme ongelma on kulutustavaroiden osuuden vähäisyys. Kulttuurista, designista ja tietotekniikkaohjelmistoista voisi myös saada tulevaisuuden valtteja. Kauppataseemme on kuitenkin rakenteellisesti ylijäämäinen eli emme velkaannu ulkomaille, kuten moni Euroopan maa, Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila muistuttaa. |