Mitä kehittämistä on kuormatraktorissa.31.03.2013 4.00 Mitkä ovat niitä ominaisuuksia jotka kuormatraktorissa ovat kehittämisen arvoisia, riippuu siitä kuka kulloinkin asiasta on mieltä. Pitäisikö keskittyä koneen rakentamiskustannusten karsimiseen, tekniikan parantamiseen vai pelkästään raakaan suorituskykyyn? Metsäkuljetuspalvelujen ostajat – metsäyhtiöt – ovat toistuvasti vaatineet kuormakoneen hinnan radikaalia pudottamista; karvalakkimalli, siinäkö olisi ratkaisu? Vaatimus metsäkoneiden hinnan alentamiseksi lähtee ajatuksesta että koneiden valmistuskustannukset – hinnat niiden perässä – olisivat kohonneet nopeammin kuin hinnat ylipäätään. Kun katsoo taaksepäin, niin totuus lienee, että kuormakoneen hinnalla on 70-luvun energiakriisin jälkeen saanut aina jonkinlaisen omakotitalon (500 000 mk - 250 000 €). Pinttynyt väittämä on myös se että koneen hintaa nostaa turhat tekniset ratkaisut. Sormi tuppaa menemään suuhun, kun pyytää luettelemaan koneesta ne osat, ratkaisut, funktiot ja komponentit, jotka voi jättää pois. Pikemminkin aina jotain puuttuu.
Tekninen luotettavuus ja koneen koko  Pitkään elettiin vaihetta, jolloin tekninen luotettavuus oli se ykkösasia mitä pyrittiin parantamaan. Ihan fiksua: metsäkuljetuksen talous oli vahvasti riippuvainen koneen teknisestä käyttöasteesta. Esitettiin jopa tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon yksi prosenttiyksikkö käyttöastetta vaikuttaa lähikuljetusbisneksen kannattavuuteen. Nyt tekninen käyttöaste alkaa olla niin korkealla, että se parhaimmillaan törmää koneen huoltamiseen tarvittavaan aikaan. Ennakoivan huollon avulla väitetään saatavan käyttöastetta vielä pari askelta ylöspäin ja samalla jatkettua koneen taloudellista käyttöikää. Kuormakoneen optimikoko riippuu yrittäjän omasta bisnesideasta. Toisilla on mahdollisuus tehdä koneen pienuudesta kilpailuetu. Pääsääntö on kuitenkin: mitä suurempi kone sen parempi tulos. Konevalmistaja on luikerrellut pois tästä ongelmasta rakentamalla kattavan tuoteohjelman. Kuormakoneita on kaupan kapasiteetiltaan parin tonnin välein. Uusi asetelma Ajan myötä metsätraktorilla operoimisessa eri kustannusten suhde on muuttunut kuin vaivihkaa; siinä missä ennen pääomakustannusten osuus kauhistutti, tänään jatkuvasti kohoavat polttoaine- ja työvoimakustannukset aiheuttavat harmaita hiuksia. Alhainen polttoaineen kulutus ja huoltotarpeen minimointi, niihin pitää nyt panostaa. Moottoriteknologia, voimansiirron ja työhydrauliikan hyötysuhteet ratkaisevat kuinka monta grammaa polttoainetta palaa kuormaa kohden. Tämä on pääosin modernin teknologian soveltamista.
Työvoimakustannusten alentaminen tuotettua yksikköä kohden on hiukan monimutkaisempi asia koneen rakentajalle, koska silloin on kysymys työympäristöstä jossa kuljettajasta pyritään saamaan paras teho irti. Kuljettajan panos on kuormatraktorityössä tuloksen paras selittäjä. Radikaalein ehdotus on poistaa kuljettaja kokonaan; voidaan unohtaa työterveys, työturvallisuus, ergonomia ja palkanmaksu. Lisäksi kuljettajan paikalle – kalliin ohjaamon tilalle – saadaan sijoitettua puutavaranippu.
Tämä on liian pitkä loikka juuri nyt kokopäiväisesti mietittäväksi. Kuljettajan eteen on tehty kehittämistyötä usein myös pakon edessä; työturvallisuus- ja työterveysvaatimukset ovat tulleet ulkoa, viranomaisilta ja lakien säätäjiltä.
Työmiljöön valaistus, ilmanlaatu ja äänitaso on saatu terveysriskejä ajatellen paremmalle tolalle. Tällä hetkellä painitaan tärinän kanssa: kuormatraktorityötä tehtäessä koneen heilunta ja tärinä rasittavat kuljettajaa enemmän kuin normit sallisivat.
Tähänastiset vaihtoehdot ovat olleet riittävä määrä taukoja työvuoron aikana tai sitten tietoinen terveysriskin ottaminen ja pahimmassa tapauksessa työuran lyheneminen.
Tärinävaimennettuun ohjaamoon panostaminen saattaa olla varsin tuottava investointi. Sen todistaminen ikävä kyllä on etukäteen vaikeaa.
|
