Saimaannorppien pesälaskenta käynnissä - vapaaehtoiset ja Metsähallitus yhdistävät jälleen voimansa21.04.2013 11.52 Saimaannorppien pesälaskennat ovat parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on laskea norppien pesät, joiden määrän pohjalta arvioidaan tänä vuonna syntyneiden kuuttien määrä ja kannan koko. Laskentoja koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut, ja niihin osallistuu noin 150 henkeä, joista 30 on Metsähallituksen väkeä ja loput vapaaehtoisia. 2000-luvun alusta lähtien kasvanut vapaaehtoisten joukko on tärkeä apu pesälaskennoissa.
Saimaan rannalla vakituisesti asuva Risto Eronen on tehnyt vapaaehtoisesti norppalaskentoja yli kymmenen vuotta. – Tykkäsin liikkua luonnossa suksilla ja potkukelkalla, ja Metsähallituksen Tero Sipilä ehdotti, että tulisin mukaan laskemaan norppien pesiä. Otan luonnosta paljon: teen metsätöitä, metsästän ja kalastan. Haluan tällä antaa jotakin takaisin, Eronen sanoo Eronen tekee laskentoja yhtäjaksoisesti jopa viikon verran, yhdeksän tuntia päivässä. Ennätysvuosina hänen alueeltaan löytyy viisi kuuttia, huonoina vuosina yksi. Hän kokee vapaaehtoistyön olevan antoisaa ja antavan syyn pysyä hyvässä kunnossa, sillä laskentojen tekeminen vaatii hyvää fyysistä jaksamista. – Aion jatkaa niin kauan kuin kunto riittää, hän sanoo. Koloveden kansallispuiston luontovalvoja Ola Jääskeläinen on ollut mukana laskemassa pesiä yli 20 vuotta, laskentojen alkuajoista lähtien. Silloin vielä opeteltiin laskentojen käytäntöjä ja kenttätyöpäivät olivat pitkiä, sillä laskennat tehtiin vain Metsähallituksen henkilöstön voimin. – Vapaaehtoisten mukaan ottaminen on helpottanut maastotöitä ja auttanut kertomaan saimaannorpasta paikallisille, mutta se on tuonut myös vastuuta, Jääskeläinen sanoo. Norppalaskennat ja pesinnän onnistuminen riippuvat säistä Laskennat voidaan aloittaa, kun kevätsää romahduttaa norppien pesät ja emot lähtevät kuutteineen liikkeelle. Tällöin laskennoista on vähiten häiriötä norpille. Lähes kaikki norpat tekevät itselleen talveksi lepäämistä varten pesän. Löytäessään pesän laskijan täytyy tutkia, onko kyseessä poikaspesä vai lepopesä. Poikaspesä on suurempi kuin pelkkä lepopaikka, ja sieltä voi löytyä imetysjälkiä, poikaskarvoja tai jopa istukka. Laskentoja voidaan tehdä niin kauan kuin jää kantaa hiihtäjää. Metsähallitus ilmoittaa pesälaskennan tuloksista huhti-toukokuun vaihteessa. Saimaannorpan pesintä onnistui hyvin viime vuonna. Tällä hetkellä saimaannorppakannan koko on noin 310 yksilöä, ja kuutteja odotetaan löytyvän 50–60. Saimaannorppa on ensimmäisenä lajina esillä myös toukokuussa käynnistyvässä Metsähallituksen Rakkaudesta lajiin -kampanjassa, joka esittelee Suomen uhanalaisten lajien kirjoa. Kampanja tekee tutuksi myös Metsähallituksen luontopalvelujen lajiasiantuntijoiden työsarkaa. |
Vapaaehtoiset norppien pesälaskijat ovat pääasiassa alueella vakituisesti asuvia tai siellä mökkeileviä. Mukana laskennassa on myös WWF:n, Itä-Suomen yliopiston, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten edustajia. Metsähallitus kouluttaa uudet vapaaehtoiset, minkä jälkeen parhaiten työhön oppii olemalla kokeneen pesälaskijan mukana. Laskentoja koordinoiva suojelubiologi Tuomo Kokkonen Metsähallituksen luontopalveluista jakaa koko Saimaan laskenta-alueen osiin vapaaehtoisten kesken. Tavallisimmin vapaaehtoiset osallistuvat laskentaan alueellaan noin kolme päivää hiihtäen, potku- tai moottorikelkalla. Metsähallituksen työntekijät tekevät laskentoja vaikeammilla alueilla, joilla tarvitaan esimerkiksi kelirikkoalusta.